Patrian toimitusjohtaja sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Esa Rautalinko uskoo, että Suomen Hornet-hävittäjät ovat edelleen käyttökelpoisia, kun ne poistuvat Suomen käytöstä.
– On selvä juttu, etteivät ne voi operatiivisessa käytössä rapistua, koska ne ovat se Suomen ilmavoimien suorituskyky, Rautalinko totesi Ylen aamussa perjantaina.
Keskustelu Horneteista käynnistyi, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) ehdotti maaliskuun alussa vieraillessaan Kiovassa, että Suomessa voitaisiin keskustella vanhojen Hornetien sijoittamisesta Ukrainaan. Ukraina lähestyi puolustusministeriötä viime viikolla ja toivoi keskusteluja Suomen Hornet-kalustosta.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arveli torstaina, että Horneteissa ei olisi enää paljoa annettavaa sitten, kun ne tulevat Suomessa käyttöikänsä päähän.
Rautalinkokaan ei usko, että Hornetien luovuttaminen olisi välttämättä tehokasta, vaikka ne käyttökelpoisia olisivatkin. Ensinnäkin ensimmäiset uudet F-35-hävittäjät saapuvat Suomeen vasta vuonna 2026 ja viimeiset vuonna 2030. Siihen asti Suomi tarvitsee itse Hornetit.
Hornetien luovuttaminen toiselle maalle vaatisi myös muun muassa koulutusta ja kaluston päivittämistä.
– Mikä on se kustannus, jolla ne jossain muussa maassa voisivat palata aktiivikäyttöön? Sinne pitää asentaa uusia järjestelmiä ja tehdä korjauksia. Olisiko se kuinka tehokasta, Rautalinko pohtii.
Euroopan aseteollisuus yskii
Ukraina tarvitsee länneltä kipeästi aseapua. Avun merkitys korostuu entisestään, kun sota pitkittyy, Maanpuolustuskorkeakoulun professori Tommi Koivula sanoi Ylen aamussa.
– Me olemme eläneet viimeiset 30 vuotta syvää rauhan aikaa Euroopassa. Teollisuutta on yksityistetty ja eurooppalaista asevoimaa on hilattu alaspäin, Koivula sanoo.
Nyt Euroopassa on taas pitkittynyt suursota, mutta teollisuus vahvistuu hitaasti. Siksi esimerkiksi Yhdysvallat on kyennyt tukemaan Ukrainaa paljon suuremmilla summilla kuin Eurooppa, Koivula arvioi.
– Euroopan kyky [parantaa aseteollisuuttaan] vaatii aikamoista uudelleenrakentamista, Koivula toteaa.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 25.3. kello 23:een saakka.