Moni ammattikuljettaja sairastaa uniapneaa, usein tietämättään. Uniapneaa voisi kutsua jopa ammattitaudiksi.
Sairaus aiheuttaa unenaikaisia hengityskatkoja. Hoitoon käytetään CPAP-laitetta, joka pitää hengitystiet auki puhaltamalla niihin ilmaa.
– Uniapnea on uusi kansantautimme, mutta muuhun väestöön verrattuna ammattikuljettajilla se on tavallista yleisempää, toteaa Hengitysliiton liikunnan asiantuntija Mika Nurminen.
Nurminen oli torstaina kampanjoimassa huoltoasemalla Juvalla. Hengitysliiton Unilukkarit-hankkeessa halutaan lisätä tietoa uniapneasta ja sen hoidosta.
Pääkohderyhmäksi valikoituivat ammattikuljettajat, koska he ovat työssään vastuussa rahdista, matkustajista sekä liikenneturvallisuudesta.
Paremmat yöunet hoitolaitteella
Rahtareiden Mikkelin osaston puheenjohtaja Jari Pursiaisella on sairaudesta omakohtaista kokemusta. Hänellä todettiin keskivaikea uniapnea kolme vuotta sitten.
Pursiainen käyttää hoitoon CPAP-laitetta, ja nukkuu sen ansiosta hyvin. Sairaus ei estä työskentelyä rekkakuskina.
Pursiainen on omien sanojensa mukaan eri ihminen kuin ennen laitteen käyttämistä. Huonot yöunet vaikuttivat esimerkiksi muistiin.
– Olen joskus 90-luvulla ajanut Mikkelin ja Juvan väliä siten, etten muistanut matkaa ollenkaan. Olisi pitänyt jo nuorena tajuta, että jotain on, hän kertoo.
Joinain iltoina Pursiainen huomaa kaipaavansa raitista ilmaa ja odottaa, että pääsee käyttämään CPAP-laitetta. Nykyisin kun hän herää aamulla, olo on virkeä.
Hengitysliiton Mika Nurmisen mukaan ammattikuljettajan työhön liittyy monia asioita, jotka altistavat uniapnealle. Työssä istutaan paljon, liikutaan vähän ja syödään epäsäännöllisesti.
Uniapnea ei näy päällepäin, vaan kuka tahansa voi sairastaa sitä. Merkittävin riskitekijä on ylipaino.
Seitsemän vuoden takaisessa Helsingin uniklinikan toteuttamassa Unikuorma 2 -tutkimuksessa todettiin, että noin 45 prosenttia tutkimukseen osallistuneista raskaan liikenteen kuljettajista sairasti uniapneaa.
– Pyrimme levittämään tietoa, jotta liikenteessä ei ajaisi väsyneitä ihmisiä, sanoo Nurminen.
Nurmisen mukaan hoitoon kannattaa hakeutua, jos esimerkiksi huomaa kärsivänsä normaalista poikkeavasta päiväväsymyksestä. Myös päiväsaikaiset torkahtelut sekä yöllä tulevat hengityskatkokset voivat olla merkki siitä, että kyseessä voi olla uniapnea.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida aihetta keskiviikkoon 29. maaliskuuta kello 23:een saakka.
