Samaan aikaan kun Unkari on ratifioimassa Suomen Nato-hakemusta, Ruotsi tuskailee oman hakemuksensa kanssa.
Turkki on esittänyt Ruotsille hyvin kovia vaatimuksia, jotka liittyvät Turkin terroristeiksi nimeämien ihmisten luovuttamiseen Turkkiin.
Unkarikin aiheuttaa harmaita hiuksia Ruotsin johdolle. Ratifointia on lykätty lukuisia kertoja. Maa sanoo silti, ettei se tee eroa Suomen ja Ruotsin hakemusten välillä.
Parisen viikkoa sitten unkarilainen parlamenttivaltuuskunta vieraili Ruotsissa. Valtuuskunta huomautti, että Ruotsista välitetään vääränlaista tietoa ja panetellaan Unkaria. Tämä ei kuitenkaan estäisi Nato-hakemuksen hyväksymistä.
Viime viikolla asiat muuttuivat. Unkari ilmoitti lykkäävänsä Ruotsin asiaa taas hamaan tulevaisuuteen. Pääministeri Ulf Kristersson otti heti yhteyttä Unkarin johtoon kysyäkseen, mistä kiikastaa.
Unkarista ei saatu selvää vastausta. Maa ei kuitenkaan aio viivästyttää Ruotsin pääsyä Natoon, vakuutti pääministeri Viktor Orbán.
– Tämä oli hyvin mielenkiintoinen lausunto, toteaa Ylen haastattelema Ruotsin Ulkopoliittisen instituutin tutkija Gunilla Herolf. Hän sanoo Unkarin käytöksen herättävän Ruotsissa ärtymystä, kun ”sanotaan yhtä ja tehdään toista”.
– Unkarilla ei ole Ruotsiin liittyen mitään ongelmallisia asiakysymyksiä eikä myöskään vaatimuksia tätä panetteluasiaa lukuunottamatta, joten on hyvin vaikea tehdä mitään Unkarin suhteen, hän pohtii.
Unkarissa on noussut esiin EU:n maahan kohdistama painostus, joka liittyy Unkarin demokratiavajeeseen ja aikeisiin heikentää tuomioistuinten itsenäisyyttä. EU on jäädyttänyt jopa yli 13 miljardia euroa maan tukirahoja.
Herolfin mukaan Unkaria yritetään painostaa EU:n taholta myös ratifioimaan Ruotsin Nato-hakemus. Painostamiseen ei vain ole juurikaan keinoja.
– Unkari on osoittautunut hyvin taitavaksi kestämään painostusta.
Yrittääkö Unkari saada rahaa?
Herolf arvelee, että vaikka asiasta ei ole puhuttu julkisesti, Unkari saattaa Nato-kysymyksellä painostaa Ruotsia avaamaan EU:n rahahanat. Ruotsilla ei kuitenkaan yksinään ole keinoa puuttua asian, Herolf painottaa.
Hänen mukaansa on muistettava, että Unkari on energia-asioissa hyvin riippuvainen Venäjästä. Yksi peruste Unkarin oikuttelulle voikin olla poliittisten pisteiden keruu Venäjältä vastapalvelusten toivossa.
– Viime syksynä Venäjä kehui Unkarin ”riippumatonta politiikkaa EU:ssa”. Samaan aikaan Unkari teki Venäjän kanssa suuren kaasusopimuksen, Herolf kertoo.
Hän ennustaa, että Unkari lopettaa Ruotsin kiusaamisen siinä vaiheessa, kun Turkki hyväksyy Ruotsin hakemuksen. Tämä voi kuitenkin viedä aikaa.
Herolf ei kuitenkaan näe Ruotsilla olevan käytössään enää keinoja Turkin lepyttämiseen. Hän ei usko, että Ruotsi alkaisi lähettää kymmeniä ihmisiä Turkin poliisin pidätettäviksi.
Suomi parantaa Ruotsin turvallisuutta
Ruotsin Nato-jäsenyyden viivästyminen haittaa paitsi Ruotsia, myös koko Natoa, hän sanoo. Silti Ruotsi on Herolfin mielestä paremmassa turvallisuusasemassa kuin vuosi sitten.
– Kiitämme tästä myös Suomea, koska se on vetänyt meitä mukanaan. Jos Suomi liittyy mukaan, parantaa se Ruotsinkin turvallisuutta, vaikka ideaalitilanne se ei olekaan.
Herolf ei usko, että Ruotsilla olisi mitään B-suunnitelmaa Nato-jäsenyytensä toteuttamiseksi. Jäsenyys pysyy tavoitteena niin kauan, kunnes se toteutuu.
Viivästys on harmillinen, mutta Herolf on miettinyt, voisiko Ruotsi saada lisäturvaa presidentti Sauli Niinistön Ruotsin yleisradiolle SVT:lle vihjaisemalla tavalla.
Niinistö kertoi, että kaikki Pohjoismaat ovat neuvottelemassa Yhdysvaltain kanssa kahdenvälistä turvallisuussopimusta. Niinistö sanoi haastattelussa, että sopimukset voivat olla merkityksellisempiä kuin itse Nato-jäsenyys.
Gunilla Herolf ei tunne tarkasti, mitä maiden väliset kahdenväliset turvallisuussopimukset pitävät sisällään. Apua niistä varmasti olisi niin kauan, kun Nato-jäsenyys ei vielä ole toteutunut, hän arvelee.
Kuuntele myös: