Torniolaiset Aino Uusitalo, Iiris Kurtti ja Elias Vanhapiha ovat eläviä esimerkkejä siitä, että rajan läheisyys nostaa kiinnostusta ruotsin opintoihin.
Abiturientti Aino Uusitalolle on ollut koko ajan selvää, että hän kirjoittaa ruotsin.
– Olen ollut kielissä taitava. Ruotsista saa myös paljon pisteitä jatko-opintoihin.
Hän arvelee, että monista ruotsi tuntuu vaikealta ja ehkä vähän turhaltakin, eikä motivaatiota opiskeluun ole.
– Itse olen ollut kesätöissä leirintäalueella, ja siellä ruotsin kielen taidosta oli todella paljon hyötyä, Uusitalo kertoo.
Iiris Kurtilla taas on ruotsalaisia sukulaisia.
– Haluan puhua heidän kanssaan ruotsia. Muutenkin ajattelen, että kun vierailen Ruotsissa, niin kunnioitan ruotsalaisia puhumalla heidän kanssaan samaa kieltä. Kielet ovat minulle tärkeitä ja uskon, että kielitaidosta on hyötyä työelämässä, Kurtti toteaa.
Elias Vanhapiha aikoo myös kirjoittaa ruotsin.
– Ruotsista on hyötyä työelämässä, opinnoissa ja sosiaalisessa elämässä, hän arvelee.
- Jutun lopusta löydät testin, jolla voit kokeilla miten pärjäisit ruotsalaisen työpaikan taukohuoneessa. (Sinun täytyy kirjautua Yle Tunnukseen osallistuaksesi.)
Korkeakoulujen valinta vain yksi näkökulma
Ruotsin kielen ylioppilaskokeessa kirjoittaneiden osuus on vuosi vuodelta laskenut. Vuonna 2008 keskipitkän ruotsin kirjoitti vielä 60 prosenttia ylioppilaskokeisiin osallistuneista. Viime vuonna ruotsin kirjoittajien osuus oli vain 30 prosenttia.
Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo, että tänä keväänä keskipitkän ruotsin kokeeseen on ilmoittautunut noin 5200 kokelasta ja pitkän ruotsin kokeeseen noin 800 kokelasta.
Kumpaakin koetta suoritetaan sekä keväisin että syksyisin. Keskipitkää eli b-ruotsia on suoritettu syksyllä vähän enemmän kuin keväällä vuodesta 2018 lähtien. Pitkää eli a-ruotsia kirjoitetaan enemmän keväällä kuin syksyllä. Keskipitkän ruotsin opinnot alkavat kuudennella luokalla ja pitkän neljännellä.
– Kokelas valitsee kirjoitettavat aineet omien tarpeiden, tulevaisuuden suunnitelmien ja osaamisen mukaan. Korkeakoulujen opiskelijavalinta on vain yksi näkökulma, jonka kokelas ottaa huomioon valitessaan kirjoitettavia aineita, Tähkä kertoo.
“En koe opettavani pakkoruotsia”
Suomen länsirajalla Torniossa ruotsin kieli kiinnostaa monestakin syystä.
– Lukiossamme on sekä a- että b-ruotsin opiskelijoita ja kirjoittajia. Toki yleinen suuntaus näkyy meilläkin, mutta oppilaamme ovat hyvin motivoituneita, kertoo Tornion yhteislyseon lukion ruotsin kielen lehtori Anne Salmela.
Useilla torniolaisopiskelijoilla on ystäviä tai sukulaisia naapurimaassa, erityisesti rajakunnassa Haaparannalla.
Moni käy harrastamassa tai töissä Ruotsin puolella.
– Tornio on ruotsinopettajan wonderland, eli en koe opettavani pakkoruotsia, Salmela iloitsee.
Raja vaikuttaa asenteeseen
Torniossa ruotsin opiskeleminen kiinnostaa keskimääräistä enemmän myös ammattiin opiskelevien keskuudessa.
– Olin mukana Arbetat tillsammans-projektissa, jossa tehtiin kartoitus ammattiopiskelijoiden asenteeseen opiskella ruotsia. Yksi asenteeseen vaikuttava tekijä oli rajan läheisyys. Eli mitä kauemmaksi rajasta mentiin, sitä vähemmän ruotsin opiskelu kiinnosti, kertoo Ammattiopisto Lappian ruotsin kielen lehtori Pirjo Peurasaari-Tohmola.
Lähteäkö Ruotsiin, kun kielitaito on uinuva?
Pohjois-Ruotsissa tehdään nyt massiivisia investointeja. Pelkästään Ruotsin Jällivaaraan, Skellefteåån ja Bodeniin nousevien tuotantolaitosten arvioidaan työllistävän noin 10 000 työntekijää.
Työnhakijoita neuvova Eures-asiantuntija Birgitta Tamminen Ruotsin työvoimatoimistosta vakuuttaa, että Ruotsiin voi lähteä töihin myös niin sanotusti uinuvallakin kielitaidolla.
– Jos on koulussa oppinut ruotsia, niin sillä kyllä pärjää ja Ruotsissa oppii sitten lisää, Tamminen kannustaa.
Tamminen on itsekin toiminut kielten opettajana.
– Monella kielitaito on passiivista. Ymmärretään luettua ja puhetta jonkin verran, mutta ei osata puhua tai kirjoittaa. Tälle pohjalle kielitaitoa on hyvä alkaa kehittää ja monet suomalaiset oppivatkin ruotsin nopeasti.
Tammisen mukaan julkisessa keskustelussa mietitään usein, että opetetaanko kouluissa sellaista kielitaitoa, josta on oikeasti hyötyä työelämässä.
– Ainakin ammattioppilaitoksissa opetetaan ammattisanastoa, hän kiittelee.
Preppauskursseja yrityksille
Ylitorniolla toimiva YBT on Suomen suurin betonielementtien vientiyritys. Parhaimmillaan 80 prosenttia yrityksen tuotannosta on viety Ruotsiin, jonka merkitys on yrityksen liiketoiminnalle merkittävä.
Yritys omistaa myös puolet ruotsalaisesta Prefabmästarna Sverige AB:sta.
– Pidän erittäin tärkeänä ruotsin kielen taitoa, kun ollaan Ruotsin puolella töissä, toimitusjohtaja Juha Alapuranen kertoo.
Hänen mukaansa YBT:llä työntekijöiden kielitaito vaihtelee, mutta kaiken kaikkiaan ruotsin osaajia on vaikea löytää.
Vaikka Ylitornio sijaitsee Ruotsin rajalla, ei Alapurasen mielestä kunnassa osata ruotsia mitenkään erityisen hyvin.
– Täällä ruotsalaiset osaavat puhua yleensä meänkieltä, joten ymmärrämme toisiamme. Hallituksen kokouksissa puhumme englantia.
Alapuranen uskoo, että monikin Ruotsiin suuntaava yritys haluaisi työntekijöilleen ruotsin preppauskursseja.
– Itse kävin olen käynyt På svenska -kurssin ja se oli hyvä.
Kysymykset visailuun laati työnhakijoita neuvova Eures-asiantuntija Birgitta Tamminen Ruotsin työvoimatoimistosta eli Arbetsförmedlingenistä.