Saksan halu poiketa jo sovitusta polttomoottoriautojen kiellosta tuo riskin siitä, että muitakin irtiottoja ilmastotavoitteista voidaan tehdä, sanoo Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
– Se on ilman muuta riski, Taalas sanoo.
EU on kaavaillut uusien polttomoottoriautojen kieltämistä vuonna 2035.
Parlamentin enemmistö hyväksyi kiellon äänestyksessään helmikuussa, ja päätökselle oli määrä lyödä lopullinen leima viime viikolla. Autoteollisuudestaan tunnettu Saksa asettui jarruttamaan kiellon lopullista hyväksymistä.
Saksan mielestä täyskiellon sijaan synteettisiä polttoaineita käyttävät polttomoottoriautot pitäisi sallia vielä vuoden 2035 jälkeenkin. Synteettisiin polttoaineisiin ei tarvita fossiilista öljyä. Lauantaina aamupäivällä sovun kerrottiin löytyneen Saksan toiveiden mukaisesti.
Taalaksen mukaan selkeä linja polttomoottoriautojen valmistamisen kieltämisestä on ollut myönteinen uutinen, joka on myös painostanut autoteollisuutta kohti sähköautoja. Viesti hämärtyy, jos polttomoottoriautoja edelleen voisi valmistaa.
Toisaalta polttomoottoriautokaan ei automaattisesti ole ilmastopahis, Taalas sanoo.
– Polttomoottoriautossakin voidaan käyttää näitä ilmastomyönteisiä polttoaineita, jolloin sekään ei välttämättä ole pahis.
Taalaksen mukaan lähiaikojen järkevä vaihtoehto liikenteen päästöjen vähentämiseen on kuitenkin sähköistäminen.
– On kuitenkin mielenkiintoinen kysymys, saadaanko synteettisten polttoaineiden hinnat pitkällä tähtäimellä putoamaan kohtuullisksi, ja miten paljon esimerkiksi vetyteknologia tuo mahdollisuuksia, Taalas sanoo.
Suomessa asetetaan paljon toiveita vetytalouteen ja sen perustana olevaan päästöttömään sähköntuotantoon eli tuuli-, aurinko- ja myös ydinenergiaan. Taalas on haluton veikkaamaan voittavaa teknologiaa.
– Aika tulee näyttämään, mutta vihreä siirtymä on myös businessmahdollisuus Suomelle.
Vaalien keskeisin ilmastokysymys: linja hiilineutraaliuudesta pitää
Eduskuntavaalien ollessa kulman takana Taalas on seurannut myös käynnissä olevia vaalikeskusteluita. Hänen mukaansa olennaisin ilmastonmuutokseen liittyvä kysymys suomalaispolitiikoille on se, että linjasta kohti hiilineutraalisuutta pidetään kiinni.
– Tapahtuuko se 2035 vai hieman myöhemmin on vähän semantiikkaa. On hyvä, että Suomi on valinnut linjan jossa pyritään ilmastomyönteiseen suuntaan ja se tarjoaa meille myös uusia bisnesmahdollisuuksia, Taalas sanoo.
Koko maailma pyrkii nyt irti hiiliriippuvuudesta. Siksi eri maat asettavat tavoitteita niin päästövähennyksille kuin hiillineutraalisuuden aikatauluillekin. Suomi erottuu joukosta.
Suomessa voimassa olevan ilmastolain mukaan Suomen tulee olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoite on kova ja sen saavuttaminen on vaikeutunut: metsämme eivät olekaan jatkossa niin suuri hiilinielu kuin on oletettu. Suomen koko maankäyttösektori on muuttunut nielusta päästölähteeksi jo viime vuonna.
– Pääasiassa metsien kasvun hidastuminen on johtanut tilanteen muutokseen, mikä tulee vaikeuttamaan 2035 tavoitteen saavuttamista, Taalas sanoo.
Suomalainen keskustelu ilmastonmuutoksen torjunnasta poikkeaa kansainvälisestä. Muualla päästövähennykset ovat keskiössä, mutta Suomessa korostuvat hiilinielut.
– Suomen ilmastotavoitteita on kansainvälisestä käytännöstä poiketen sidottu hiilinielun jatkuvaan kasvuun, Taalas selventää.
Sanna Marinin hallitusohjelman tavoite on, että Suomi on ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta.
Jos ja kun Suomi nojaa hiilineutraalisuustavoitteissaan metsiin ja niiden kasvuun, luonnollinen kysymys on, edellyttääkö tavoitteeseen pääsy hakkuiden rajoittamista.
– Hyvä kysymys, ja vaikea jos otetaan huomioon metsäklusterin vaikutus Suomen talouteen ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen. Metsien kasvu on hidastunut myös pohjoismaisissa verrokkimaissa jo aiemmin, arvioi Taalas.
Osa nuorista pelkää tehdä lapsia ilmastonmuutoksen vuoksi
Maailman väestönkasvu on kiivainta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Samat alueet kärsivät eniten ilmastonmuutoksen seurauksista.
– Ilman viimeisen sadan vuoden väestönkasvua meillä ei olisi merkittävää ilmasto-ongelmaa, Taalas sanoo.
Taalaksen mukaan ilman väestönkasvua fossiilienergian tarve, metsien hävitys ja ravinnontuotannon metaanipäästöt olisivat murto-osa nykyisestä. Samalla myös ilmastonmuutoksesta kärsivien määrä on kasvanut pakolaisuusriskeineen.
– Toistaiseksi väestö on kasvanut vähemmän kehittyneiden maiden maaseudulla eniten. Osa hyvinvointimaiden nuorista pelkää tehdä lapsia ilmastonmuutoksen vuoksi, Taalas jatkaa.
IImastonmuutoksella on myös uskonnollisia ja kulttuurillisia ulottuvuuksia.
– Muun muassa osassa islamilaisia maita perhesuunnittelu meidän kulttuurin tavoin ei ole tavallista. Katolinen kirkko ei perinteisesti ole suosinut ehkäisyä. Osassa hindulaista maailmaa käsitys ihmisen elämästä sielunvaelluksineen poikkeaa länsimaisesta, Taalas pohtii.
25.3. klo 11.17: Juttua päivitetty kauttaaltaan Ykkösaamun haastattelun pohjalta.
25.3. klo 12.13: Lisätty tieto, että EU ja Saksa löysivät sovun polttomoottorikysymyksessä.