Päättyneellä maastohiihdon maailmancup-kaudella keskusteltiin jälleen tutusta aiheesta eli Norjan dominoinnista. Vuonomaan loisto on korostunut entisestään, kun Venäjä on ollut suljettuna kansainvälisestä urheilusta.
Norjalla on ollut parhaana päivänä mahdollisuus napata kaikki kymmenen kärkisijaa, kuten nähtiin Holmenkollenin 50 kilometrillä miesten kilpailussa.
Norjan dominointi on herättänyt myös kysymyksen, pitäisikö lajin mahtimaan urheilijakiintiötä maailmancupiin rajoittaa.
Kysymys Norjan rajoittamisesta sai Ylen asiantuntijan Kalle Lassilan kiehumaan Urheilustudiossa.
– Norjan dominointi on ongelma, mutta tämä keskustelu on täysin epäolennaista. Enemmän pitäisi keskustella siitä, miten saadaan pienille maille enemmän mahdollisuuksia tuottaa kovempia hiihtäjiä. Siinä FIS (Kansainvälinen hiihtoliitto) ja laji ovat epäonnistunut törkeästi, Lassila painotti.
Toisen hiihtoasiantuntijan Ville Nousiaisen mukaan norjalaisten kilpailemisen rajoittaminen on keinotekoista.
– Onhan se vähän typerää, jos haluamme maailman parhaiden kilpailevan yhdessä, Nousiainen totesi.
Nousiainen haluaisi nähdä Norjan kovimpien haastajien tekevän enemmän yhteistyötä.
– Suomen, Ruotsin ja Ranskan pitää tehdä myös yhteistyötä ja saada porukkaa lähemmäs Norjan tasoa.
Naistenkin puolella puhuttavat Norjan hyvät otteet. Norjan piti romahtaa Therese Johaugin lopettamisen jälkeen, mutta toisin kävi. Tiril Udnes Weng nappasi kokonaiskilpailun voiton.
Weng otti melkoisen loikan eteenpäin. Hän oli tällä kaudella kymmenen kertaa palkintokorokkeella, kun ennen tätä kautta palkintokorokesijoja oli vain yksi. Astrid Öyre Slind puolestaan debytoi 35-vuotiaana MM-kisoissa ja otti pronssia yhdistelmäkilpailussa.
– Norjalaiset valmentajat ovat itse olleet vuosia huolissaan, mitä tapahtuu Johaugin lopettamisen jälkeen. Nyt he ovat kuitenkin pystyneet tuottamaan kokeneempia hiihtäjiä terävimpään kärkeen, Lassila sanoi.
Naisten puolella Ruotsi oli kuitenkin vielä Norjaa kovempi.
– Heillä on vahva sprinttijoukkue ja kaksi vahvaa normaalimatkan hiihtäjää Ebba Andersson sekä Frida Karlsson. Normaalimatkan hiihtäjät ja sprinttihiihtäjät pystyvät hiihtämään myös ristiin hyviä tuloksia, Lassila sanoo.
Uhkakuvia ruotsalaisten dominoinnille ei asiantuntijoiden mielestä juurikaan ole, sillä nuoria lupauksia on tulossa myös lisää kansainvälisten kärkeen.
– Ruotsilla on joukkuekulttuuri todella vahva. Se ei tarkoita, että mennään koko ajan toisen suksen kannassa kiinni, vaan kokonaisuuden hallintaa, Lassila kehuu.
Mysteeriksi on kuitenkin jäänyt, miksi Ruotsin miehet ovat paljon heikompia kuin naiset.
– Jos he tietäisivät naisten hyvyyden syyt, heillä olisi parempi miesten joukkue. Heilläkään ei ole tarkkaa reseptiä, kuinka tuotetaan hiihtäjiä 10-vuotiaasta 20-vuotiaaksi tähdeksi, Nousiainen arvioi.
”Suomen maastohiihto ei kestä Krista Pärmäkosken lopettamista”
Suomessa on puhuttanut 12-kertaisen arvokisamitalistin Krista Pärmäkosken tilanne. 32-vuotias Pärmäkoski on kertonut avoimesti pohtivansa uransa jatkoa. Suomalainen kuitenkin sanoi viimeksi sunnuntaina, että ei tiedä, jatkuuko hänen uransa ensi kaudelle.
Ville Nousiaisen mukaan Pärmäkosken lopettamisella olisi rajut seuraukset suomalaiseen maastohiihtoon.
– Suomen maastohiihto ei kestä sitä, jos Krista lopettaa. Krista on elintärkeä joukkueessaamme. Hän on Kerttu Niskasen ohella ykkösliideri. Toivottavasti Krista ei lopeta, Nousiainen totesi.
Pärmäkoskella riitti päättyneellä kaudella paljon epäonnea. Vuodenvaiheessa Pärmäkoski oli huippuiskussa Tour de Skillä, kunnes iski vatsatauti. Planican MM-kisojen jälkeen iski korona.
On mahdollista, että korona vaikutti tulokseen myös MM-kisojen päätösmatkalla 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Ennen Salpausselän maailmancupia tuli vielä suru-uutinen käsiteltäväksi, kun Pärmäkosken Carla-koira menehtyi.
– On nähty, että maailmancup-kaudet ovat oikeasti todella tiukkoja. Kaikki ovat todella poikki, niin urheilijat, valmentajat kuin huolto. Jatkopäätös ei ole helppo. Urheilijan pitää tehdä se tiukasti ja pitää olla motivaatiota. Uran jatkaminen vaatii älyttömän panostuksen harjoituskaudelle, Lassila havainnollistaa.
Kirkkain suomalaisasia oli menneeltä kaudelta pitkään odotettu MM-viestihopea. Yksittäisistä hiihtäjistä esiin nousi kuitenkin Kerttu Niskanen. Suomalainen pääsi juhlimaan Salpausselän maailmancupissa kotiyleisön edessä normaalimatkojen cupin voittoa.
– Arvostan todella paljon normaalimatkojen cupin, sprintticupin ja kokonaiscupin voittajia. Ne kertovat koko tasosta. Näitä voittajia on vähemmän kuin arvokisavoittajia, Nousiainen suitsutti.
– On vielä huomioitava, että Kerttu on halunnut voittaa juuri normaalimatkojen cupin. Jos haluaa voittaa jonkun ja olla siinä maailman paras, siihen pitää panostaa. Se näkyi ehkä vähän MM-kisoissa, mutta meillä ei ole oikeutta arvostella, oliko se oikea tavoite, Lassila jatkoi.