Ammattiliitto Jyty on selvittänyt jäsentensä kokemuksia vuoden alussa aloittaneista hyvinvointialueista. Tulokset kertovat, että kunta- ja hyvinvointialuetyöntekijöitä kuormittavat kasvava työmäärä ja henkilöstövaje, jota eläköityminen vielä pahentaa.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen eli Pohteen pääluottamusmies Jamina Pietikäisen mukaan organisaatiouudistuksen myötä monella työntekijällä lähin esihenkilö vaihtui.
– Työntekijä ei välttämättä tiedä kuka hänen lähin esihenkilönsä on. Uudistuksessa esihenkilön rooli on todella tärkeä ja epäselvä tilanne on heijastunut työhön, kertoo Pietikäinen.
Pohteen henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen ymmärtää kritiikin.
– Vielä on korjattavaa ja päivitettävää. Kokonaisuutena hyvinvointialueiden muutos on mennyt hyvin, mutta työtä tulee riittämään. Voi sanoa, että ainakin seuraava vuosi tehdään kovasti töitä hr-asioiden eteenpäin viemiseksi, kertoo Jääskeläinen.
Pohjois-Pohjanmaan kunta- ja hyvinvointialuehenkilöstön työntekijäkokemus saa hieman muuta maata parempia arvioita. Muun muassa työssä tarvittaviin voimavaroihin ja vaikuttamismahdollisuuksiin ollaan keskimääräistä tyytyväisempiä.
Sen sijaan erityisesti hyvinvointialueuudistuksen tiedonkulku kerää kritiikkiä. 47 prosenttia tutkimukseen vastanneista Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetyöntekijöistä kokee, ettei saanut hyvinvointialueuudistuksesta riittävästi tietoa omaan työhönsä liittyen. 56 % arvioi, ettei ole päässyt vaikuttamaan oman työnsä organisointiin.
Tulokset vaihtelevat eri puolilla maata
Varsinais-Suomen kunnissa ja hyvinvointialueella työskentelevien työtyytyväisyys on heikompi kuin maassa keskimäärin.
Omiin kehitysmahdollisuuksiin, työn sujuvuuteen ja palkkaan oltiin muuta maata selvästi tyytymättömämpiä. Jytyn kyselyyn vastaajat nostivat erityisesti esiin hyvinvointialueuudistuksen aiheuttaman sekavan tilanteen ja järjestelmien toimimattomuuden. Kritiikki kohdistuu myös johtamiseen, esihenkilötyöhön ja työn järjestämiseen. Tulosten valossa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen työntekijät ovat päässeet vaikuttamaan oman työn organisointiin selvästi vähemmän kuin maassa keskimäärin.
Lapissa puolestaan aluekohtaisen vertailun perusteella kunta- ja hyvinvointialuehenkilöstö on keskimäärin muuta maata tyytyväisempi työhönsä ja omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Myös hyvinvointialueuudistuksen sujuvuus saa Lapissa keskimääräistä parempia arvioita.
