Jyväskylän kaupunginhallitus käsitteli tänään viime vuoden tilinpäätöstä. Vaikka tilinpäätös jäi 3,7 miljoonaa euroa plussan puolelle, esimerkiksi sairaanhoitopiirin mittavat alijäämät heikentävät kaupungin taloutta vielä vuosia.
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston mukaan tilanne näyttää heikolta.
– Se, että saimme viime vuonna yli 50 miljoonaa sotekiinteistöjen myynnistä, ja silti tulos on alle neljä miljoonaa positiivisen puolella, kertoo siitä, että käyttötalouden puolella on isoja ongelmia.
Tiedossa on siis mittavia säästöjä.
Koiviston mukaan iso osa säästötarpeesta johtuu sairaanhoitopiirin menojen kasvusta ja alijäämien maksamisesta, mutta myös kaupungin menoissa on tasapainottamista.
Muutos hyvinvointialueelle rasittaa taloutta
Kaupungin osuus sairaanhoitopiirin alijäämän kattamisesta on yhteensä 48,6 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2021 tehty menovaraus kattoi alijäämää jo 23 miljoonaa euroa. Niinpä kattamatonta alijäämää on yhä 25,7 miljoonaa euroa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtämisen hyvinvointialueille ajateltiin helpottavan kuntien taloutta, kun esimerkiksi vaikeasti ennakoitavat erikoissairaanhoidon kustannukset siirtyivät pois kuntien harteilta.
Näin ollen kuntien ajateltiin pystyvän huolehtimaan aiempaa paremmin esimerkiksi opetuksesta ja varhaiskasvatuksesta.
Nykyisessä tilanteessa tämä näyttää kuitenkin vaikealta. Esimerkiksi Jyväskylässä opetus ja varhaiskasvatus muodostavat ison osan kaupungin budjetista.
– On tietysti selvä, että jos taloutta tasapainotetaan, niin suurin menoluokka ei voi välttyä säästöiltä. Peruslähtökohdan pitää kuitenkin olla se, että puuttuisimme mahdollisimman vähän palveluiden ytimeen, eli emme mielellämme kasvata ryhmäkokoja tai vähennä vuosiviikkotunteja, sanoo Koivisto.
Pysyvän rahoitusvajeen vuoksi kaupungin taloutta tasapainotetaan jo vuosina 2023–2025.
Hyvä ylijäämäkertymä helpottaa tilannetta
Säästötoimiin lähdetään kuitenkin hyvästä tilanteesta. Kaupungin lainakanta aleni viime vuodesta noin 13 miljoonalla, ja tätä nykyä lainaa on noin 2 300 euroa asukasta kohden. Se on noin 1 000 euroa vähemmän kuin keskimäärin muissa Suomen kunnissa.
Koiviston mukaan suurista kaupungeista ainoastaan Helsingissä on vähemmän velkaa asukasta kohden.
– Vaikka tasapainotamme taloutta, matala lainakanta antaa hyvät mahdollisuudet siihen, että tulevalle kasvulle voidaan luoda edellytyksiä tekemällä investointeja, toteaa Koivisto.
Lisäksi kaupungin ylijäämäkertymä on nyt 101,5 miljoonaa euroa, minkä ansiosta taloutta on mahdollista sopeuttaa hallitusti.
– Meillä on hyvät edellytykset löytää tasapaino ja säilyttää palveluiden kohtuullinen taso. Tulevien vuosien alijäämäkehitys on Jyväskylän osalta niin merkittävä, että ilman tasapainottamistoimenpiteitä ylijäämä on nopeasti syöty, ja joudumme ottamaan lisää velkaa, toteaa Jyväskylän kaupungin talousjohtaja Vesa Voutilainen tiedotteessa.
Kaupunginhallitus käsittelee tilinpäätöstä seuraavan kerran torstaina ylimääräisessä kokouksessa.
Tilinpäätöksen käsittely keskeytettiin maanantaina, koska päätöstä ei voida hyväksyä ennen kuin aluehallitus on tiistaina käsitellyt Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tilinpäätöksen.
Varsinaisia päätöksiä talouden tasapainottamisesta ryhdytään tekemään ensi syksynä.
Juttua muokattu kello 16:53: muutettu kokouksen aikamuoto ja lisätty video.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida aihetta tiistaihin 28. maaliskuuta kello 23:een saakka.
