Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa RKP, keskusta, perussuomalaiset, SDP, kokoomus ja kristillisdemokraatit saivat 90 prosenttia äänistä Vaasan vaalipiirissä. Niillä kaikilla onkin eduskunnassa yksi tai useampia kansanedustajia.
Moni ehdokkaita asettanut puolue jäi alueella vaille edustajaa. Eduskunnassa istuvista puolueista esimerkiksi vihreät ja vasemmistoliitto eivät Vaasan vaalipiirissä tässä mielessä menestyneet.
Lähimmäksi edustajanpaikkaa viime vaaleissa pääsi vihreät, jonka ehdokas Lotta Alhonnoro keräsi 1406 ääntä ja sai vertausluvuksi 10 515. Hänellä oli kuitenkin vielä matkaa viimeisenä valituksi tulleeseen keskustan Antti Kurviseen, joka sai 5459 ääntä ja vertausluvuksi 12 513.
Pienet puolueet takamatkalla
Näissä vaaleissa kaikkiaan 15 puoluetta on asettanut ehdokkaita Vaasan vaalipiirissä tavoitteenaan saada edustaja eduskuntaan.
Eduskuntapuolueiden (RKP, keskusta, perussuomalaiset, SDP, kokoomus, vihreät, Vasemmistoliitto, Valta kuuluu kansalle, Liike nyt) myös Vapauden liitto, Liberaalipuolue, Kansalaisliitto, Kristallipuolue ja kommunistinen puolue ovat mukana kisassa.
Erikoistutkija Kimmo Elo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta Turun yliopistosta arvioi, että alueella pieniksi jääneillä tai uusilla puolueilla on paljon kirittävää.
Hän pohjaa arvionsa edellisiin vaaleihin ja valtakunnallisiin kannatusmittauksiin. Alueellista kannatusmittausta ei ole tehty.
– Gallup-lukujen valossa pienten läpimeno näyttää haasteelliselta. Esimerkiksi vihreitten valtakunnallinen kannatuksen lasku varmasti tekee entistä vaikeammaksi menestymisen myös Vaasan vaalipiirissä.
Kimmo Elo laskee, että läpimenoon pieni puolue tarvitsisi viime vaalien tuloksiin nojautuen 10 000–11 000 äänen potin.
Tehtävää haittaa lisäksi se, että äänet hajautuvat monelle eri pienpuolueelle.
Kuuntele Kimmo Elon analyysi:
Kimmo Elo ei osaa arvioida puolueiden tämänhetkistä kannatusta juuri Vaasan vaalipiirissä. Teoreettisesti olisi kuitenkin mahdollista, että jokin pieni puolue tai puolueen suosittu ehdokas saisi äänivyöryn, jolloin läpimeno olisi mahdollista.
– Jos onnistuttaisiin kanavoimaan näitten pienpuolueitten äänestäjiä tai liikkuvia äänestäjiä yhden pienpuolueen taakse, niin se tietysti parantaisi mahdollisuuksia. Jos kuitenkin katselee viime vaalien vertailulukuja, niin puhutaan useammasta tuhannesta äänestä, jolla äänipottia pitäisi pystyä lisäämään. Se olisi aika suuri työ.
Alueen suuret tasaisia
Erikoistutkija arvioi, että suurimmilla puolueilla, RKP:lla, keskustalla ja perussuomalaisilla, on Vaasan vaalipiirissä tulossa aika tasainen kisa.
Viime vaaleissa RKP ja keskusta keräsivät yli 50 000 ääntä ja perussuomalaiset yli 40 000. SDP:n ja kokoomuksen äänimäärät liikkuivat 30 000 molemmin puolin.
Yhden ehdokkaan viime vaaleissa saaneiden kristillisten äänisaalis oli vaalipiirissä vajaat 17 000 ääntä.
Vaasan vaalipiirin ennakkoasetelmista Kimmo Elon mukaan kiinnostavaa on esimerkiksi SDP: n Jutta Urpilaisen ääniperintö. Näissä vaaleissa Urpilainen ei ole enää ehdolla, mutta viime vaaleissa hän sai 11 010 ääntä ja oli vertausluvullaan kaikista ehdokkaista (33 608) neljäs.
– On kiinnostavaa nähdä, miten SDP pystyy mobilisoimaan Urpilaisen kannatuksen edelleen puolueelle.
Kimmo Elo seuraisi myös sitä, miten Vaasan vaalipiiriin heijastuu keskustan valtakunnallisen kannatuksen lasku ja perussuomalaisten nousu suurten puolueiden joukkoon.
– Viime vaaleissa keskusta otti alueella neljä paikkaa eli yhden paikan enemmän kuin perussuomalaiset. On kiinnostavaa, kääntyvätkö puolueitten voimasuhteet mahdollisesti toisin päin. Gallup-trendi näyttäisi nyt hiukan suosivan perussuomalaisia ja keskusta on ollut menettäjä.
Mikä onkaan vertailuluku?
Ääntenlaskussa tärkeää ei ole pelkästään se, kuinka paljon ääniä kukin ehdokas saa. Mitä tarkoittaa vertailuluku, joka nousee vaalikeskustelussa usein esiin?
Erikoistutkija Kimmo Elo selventää, että vaalipiirissä puolueen äänet lasketaan yhteen ja kukin puolueen ehdokas saa oman äänimääränsä mukaisessa järjestyksessä vertailuluvun. Eniten henkilökohtaisia ääniä puolueessa saaneelle annetaan vertailuluvuksi koko puolueen äänimäärä.
Seuraava saa puolet puolueen äänipotista, sitä seuraava kolmasosan ja niin edelleen.
Vaalipiirin läpimenijät valitaan vertailulukujen perusteella.
– Suuret puolueet hyötyvät tästä, koska ne saavat paljon ääniä ja ehdokkaiden vertailuluvut ovat lähtökohtaisesti suurempia. Pienpuolueiden haaste on, että vaikka äänestäjiä saataisiin hyvinkin mobilisoitua yksittäisten ehdokkaiden taakse, niin kuitenkin se kokonaismäärä jää usein pieneksi. Silloin ei pystytä kilpailemaan vertailulukuvertailuissa isojen puolueiden ehdokkaiden kanssa, analysoi Elo.
Viime eduskuntavaaleissa tästä hyvä esimerkki oli kokoomuksen Janne Sankelon edustajanpaikka. Hän sai vain 2930 ääntä, mutta puolueensa suurehkon äänimäärän perusteella hänen vertailulukunsa oli 14 763, jolla irtosi paikka eduskunnassa.
Tutkijoiden piirissä keskustellaan aika ajoin siitä, onko meidän vaalitapamme paras mahdollinen. Kimmo Elo on sitä mieltä, että suhteellinen vaalitapa on osoittautunut Suomen olosuhteissa toimivaksi.
– Suurimman haasteen muodostaa se, että muuttoliike on voimakkaasti muuttanut väestörakennetta ja siitä näkökulmasta pitäisi tarkastella edustavuutta. Uudenmaan vaalipiiri on noussut esille, että vaalit ratkaistaan erityisesti Uudellamaalla. On pohdittu, voisiko tämän osalta tehdä jotain, mutta viisastenkiveä ei ole löytynyt. Vaalitapa itsessään on toimiva ja on osoittautunut aikaa kestäväksi, summaa Elo.