Venäjän hyökkäys Ukrainassa ei etene, ja konflikti on kehkeytynyt asemasodaksi.
Puhe onkin nyt siirtynyt siihen, mikä on Ukrainan seuraava siirto.
Lähteekö se suureen vastahyökkäykseen kuten viime syksynä, jolloin se onnistui valtaamaan takaisin suuria maa-alueita Venäjän joukoilta?
Kysyimme kahdelta sotilasasiantuntijalta, maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessorilta Aki-Mauri Huhtiselta ja puolustusvoimien pitkäaikaiselta Venäjä-asiantuntijalta, everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaalta, miten sota seuraavaksi etenee.
Ukrainan vastahyökkäys todennäköinen, mutta koska?
Ukrainan asevoimien komentajat ovat vihjailleet, että Ukraina tulee aloittamaan vastahyökkäyksen jossain vaiheessa kevään aikana. Ukrainan maajoukkojen komentaja Oleksandr Syrskyi sanoi viime viikolla, että vastahyökkäys voisi tapahtua hyvin pian.
Pihlajamaa pitää todennäköisenä, että Ukraina lähtee jossain vaiheessa vastahyökkäykseen Venäjän joukkoja vastaan.
– Heillä on kova halu näyttää kansalaisilleen pystyvänsä valtaamaan takaisin menetettyjä alueita sekä osoittaa länsimaille että sen toimittama aseapu on hyödyllistä, hän arvioi Ylen haastattelussa.
Pihlajamaan mukaan on kuitenkin vaikeaa arvioida tarkalleen, koska Ukraina vastahyökkäykseen lähtee.
Hyökkäyssodankäynti on luonteeltaan hyvin erilaista kuin nyt rintamalla käytävä asemasota, ja vaatii huomattavasti enemmän kalustoa.
– Ratkaisevassa roolissa on se, milloin länsimailta saatua kalustoa on tarpeeksi paljon suurhyökkäyksen aloittamista varten, hän arvioi.
Maanpuolustuskorkeakoulun Huhtisen mukaan sääolosuhteet ovat nyt sellaiset, ettei suurhyökkäykseen vielä kannata lähteä. Hänen mukaansa kantavien teidän ulkopuolella on niin kuraista, ettei siellä raskaalla kalustolla pystyä nopealiikkeiseen toimintaan.
– Vastahyökkäys olisi siksi mahdollinen aikaisintaan toukokuussa, kun kelit paranevat, Huhtinen arvioit.
Hänen mukaansa ei myöskään ole kiveen kirjoitettu, että Ukraina lähtee yhteen laajamittaiseen suurhyökkäykseen. Se saattaa Huhtisen mukaan nakertaa Venäjän rintamaa myös useilla pienimuotoisilla hyökkäyksillä.
– Mutta selvää on, että Ukraina tulee hyödyntämään Venäjän heikkoa etenemistä, hän toteaa.
Ukrainan kannattaa yrittää etelästä
Konflikti on tällä hetkellä jäätynyt asemasodaksi, jossa suurimmat taistelut ovat keskittyneet erityisesti Bahmutin ja Avdijivkan alueille.
Mikäli Ukraina lähtee vastahyökkäykseen, uskovat molemmat Ylen haastattelemat asiantuntijat sen tapahtuvan kuitenkin etelästä Hersonin kaupungin suunnalta.
– Siellä Ukrainan olisi helpompaa edetä kuin idässä tai pohjoisessa, missä Venäjä on rakentanut toimivia huoltoketjuja jo vuodesta 2014 lähtien ja viime aikoina puolustustaan, Huhtinen sanoo.
Hänen mukaansa vastahyökkäys voisi tapahtua alueella, joka ulottuu Zaporižžjasta Melitopolin kautta Asovin meren rannalle.
– Venäjän puolustus ei ole siellä yhtä vahva ja se huoltaa joukkojaan Krimiltä käsin muutaman sillan kautta, hän arvioi.
Pihlajamaa on samaa mieltä siitä, että vastahyökkäys tapahtuu todennäköisimmin etelästä.
– Ukrainalle järkevin tapa tuottaa Venäjälle hankaluuksia olisi hyökätä Melitopoliin ja yrittää sitä kautta katkaista Venäjän rantareitti Krimiltä, hän arvioi.
Näin Ukraina voisi motittaa Venäjän lähellä Hersonia sijaitsevat joukot.
Pihlajamaan mukaan hyökkäys ei sielläkään olisi mikään läpihuutojuttu ja se veisi pahimmassa tapauksessa useita kuukausia.
– Siihen en usko, että Ukraina pyrkisi valtaamaan Krimiä takaisin juuri tässä vaiheessa. Sinne pitäisi hyökätä kapeita kannaksia pitkin, jonne Venäjä pystyy keskittämään merkittävän määrän tykistötulta ja ohjusiskuja.
Ukraina tuskin pystyy yllättämään Venäjää
Kun Ukraina lähti viime elokuun lopulla vastahyökkäykseen, valtasi se nopeasti takaisin venäläisjoukoilta yli tuhat neliökilometriä vallattuja alueita.
Hyökkäys tuli Venäjälle silloin yllätyksenä.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tämä on nyt epätodennäköisempää, sillä Ukrainalla ei ole tarpeeksi kalustoa harhautushyökkäykseen.
– Sen pitää keskittää suuri määrä sotilaita ja kalustoa yhteen toimintasuuntaan, ja Venäjä kyllä huomaa tämän, Pihjalamaa uskoo.
Venäjä myös tietää, että Ukrainan olisi järkevintä aloittaa vastahyökkäys etelästä. Taistelutila tunnetaan Huhtisen mukaan erittäin hyvin puolin ja toisin.
– Ukraina tietää hyvin Venäjän joukkojen liikkeet, sillä se pääsee käsiksi länsimaiseen tiedustelutietoon. Mutta vastaavasti Venäjä huomaa kyllä, jos Ukraina alkaa liikutella suurta sotilas- ja kalustomäärää, hän sanoo.
Ukrainan valttina on tähän asti ollut laadukas operaatioturvallisuus, eli se on kyennyt pitämään omat suunnitelmansa salassa.
Hiljattain maan varapuolustusministeri Hanna Malyar vetosi maan medioihin ja yksittäisiin kansalaisiin, etteivät ne puhuisi mahdollisesta Ukrainan vastahyökkäyksestä mitään.
– Ei ole tarvetta kysyä asiantuntijoilta lähetyksissä vastahyökkäyksestä, kirjoittaa aiheesta blogeihin tai muutenkaan puhua armeijamme suunnitelmista julkisuudessa. Meidän tavoitteenamme on vapauttaa kaikki vallatut alueet, ja se miten tämän teemme on sotilassalaisuus, hän kirjoitti Telegram-kanavallaan.
Paljon riippuu länsimaiden aseavusta ja Ukrainan joukkojen taistelukyvystä
Asemasota on ollut erittäin kuluttavaa sekä Ukrainalle että Venäjälle. Joukkojen tappiot mitataan kymmenissätuhansissa.
Vastahyökkäystä varten Ukrainan pitää saada kasaan tarpeeksi suuri joukko, useita kymmeniätuhansia, sotilaita.
Ukraina tarvitsee Huhtisen mukaan erityisesti koulutettuja sotilaita, jotka osaavat käyttää sen länsimailta saamia aseita.
– Ukrainan pitää myös selvästi parantaa aselajien välistä osaamista. Ilmatorjunnan, panssarien, jalkaväen, huollon ja pioneerien pitää pystyä parempaa yhteistyöhön kuin nyt. Tämä vaatii koulutusta ja on hidasta, hän sanoo.
Huhtisen mukaan Ukraina on täysin riippuvainen länsimailta saatavasta aseavusta, sillä asemasota on ollut kuluttavaa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on jopa sanonut, että Ukrainalla ei ole kykyä aloittaa vastahyökkäystä ennen kuin länsi lähettää sille lisää sotilaallista tukea.
Hyökkäyssota vaatii Ukrainalta Pihlajamaan mukaan taitavaa panssaroitujen joukkojen käyttöä, jota se ei ole päässyt harjoittelemaan.
– Syksyn vastahyökkäys oli Ukrainan kannalta vähemmän vaikea siitä syystä, että Venäjä veti joukkojaan pois alueilta, jonne Ukraina eteni. Tätä ei nyt tule tapahtumaan, vaan Ukrainan pitää edetä useita kilometrejä päivässä taistellen, hän ennustaa.
Menestyksekäs vastahyökkäys olisi kova isku Venäjälle, mutta tuskin ratkaisisi sotaa
Mitä siitä seuraisi, jos Ukrainan vastahyökkäys olisi menestys? Asiantuntijoiden mukaan skenaarioita on monia.
Pihlajamaan mukaan se olisi ainakin Ukrainalle valtava propagandavoitto, sillä se osoittaisi olevansa kykenevä johonkin sellaiseen, mihin Venäjä ei pystynyt – valtaamaan alueita viholliselta asemasodan rintamalinjan läpi.
– Tämä alleviivaisi Venäjän epäonnistumista sodankäynnissä. Venäjän pitäisi tässä tilanteessa miettiä aloittaako rauhanneuvottelut vai jatkaako sinnikkäästi torjuntataisteluja, hän sanoo.
Huhtinen muistuttaa, että Venäjän tappiosietokyky on kova, vaikka maan kyky sotia on kehno.
Hänen mukaansa Ukrainan menestynyt vastahyökkäys iskisi venäläisten yleiseen mielipiteeseen sodasta.
– Mutta tuskin se sotaa ratkaisisi. Ukrainalle se tietenkin olisi omiaan parantamaan taistelumoraalia, hän arvioi.
Huhtisen mukaan menestynyt vastahyökkäys olisi Ukrainalle tärkeää myös siksi, että se voisi osoittaa länsimaille sen antaman aseavun vaikuttavan.
Ja tämä lisäisi myös lännen yhtenäisyyttä Ukrainan tukemisessa, Huhtinen uskoo.