Vaasan kaupungin tilinpäätös vuodelle 2022 on valmistunut. Jo toisena perättäisenä vuonna kaupunki tilittää ennätyksellisiä verotuloja.
Vaasan kaupunki kertoi viime vuoden tuloksesta maanantaina 27.3.
Kaupunki investoi vuonna 2022 yhteensä 44 miljoonaa euroa, tulosta syntyi 9 miljoonaa.
Verotulot nousivat yli 19 miljoonalla eurolla (6 %), joten ennätyksellinen verojen kokonaissumma oli 333,5 miljoonaa euroa.
Kunnallisveron tuotto-osuus kasvoi 6,2 prosenttia, kiinteistöveron 9,8 prosenttia ja yhteisöveron 2,3 prosenttia.
Hyvistä verotuloista huolimatta, on lopullinen tilinpäätös talousarvion kanssa linjassa. Syynä tähän ovat osittain nousseet korkokustannukset, sekä ennakoitua pienemmät Vaasan sähköltä saadut osingot.
Toimintakate heikkeni 31 miljoonalla eurolla (7,6 %), mikä pitkälti selittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden siirrosta aiheutuneella 20 miljoonan euron lisälaskulla.
Kaupunginjohtaja Tomas Häyry on tulokseen tyytyväinen.
– Olemme tehneet kovasti töitä asukasluvun sekä verotulojen nousun eteen. Asukaslukumme on nyt yli 68 000, eikä ole koskaan ollut näin korkea.
Häyryn mukaan vuodesta 2023 lähtien verotulot vähenevät noin 180 miljoonaan euroon sote-uudistuksen takia.
– Väestökasvun odotamme kuitenkin jatkuvan hyvänä.
Talous- ja strategiajohtaja Cecilia Raunio toteaa, että kasvavakin kaupunki tarvitsee puskuria tulevaisuuden kriisejä vastaan.
– Kolme viime vuotta ovat olleet poikkeuksellisen hyviä kuntataloudelle, kiitos koronatukitoimien ja hyvän työllisyystason. Poikkeuksellisen hyvän verotuottokertymän odotetaan tasaantuvan vuodesta 2024 lähtien. Samalla sote-uudistuksen lopulliset vaikutukset kuntien taloudelle selviävät.
Asukkaiden velkataakka kasvoi
Viime vuoden 44 miljoonan arvoisista investoinneista tärkeimpiä olivat muun muassa Variskan yhtenäiskoulu ja ensimmäiset kadut GigaVaasa-alueelle Laajametsään.
Näihin investoitiin yhteensä noin 13 miljoonaa euroa.
Noin 2 miljoonaa euroa investoitiin satama-alueeseen ja suunnilleen yhtä paljon kaupunkikuvaan esimerkiksi keskustan kävelykadun laajennuksella.
Kaupunki investoi myös pyöräteihin ja joukkoliikenteeseen vähentääkseen liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Muun muassa Onkilahden etelärantaan rakennettiin pyöräilybaana ja Vaskiluotoon uusi kävely- ja pyörätie.
Toiminnan ja investointien rahavirta oli 7 miljoonaa euroa negatiivinen.
Yhdessä muiden maksukykyyn liittyvien muutosten kanssa nousi lainantarve yli 20 miljoonaa euroa, ja velkataakka nousi 300 euroa per asukas, eli 4 800 euroon per asukas.