Viitasaari ja Pihtipudas ovat vuodesta 2005 lähtien tehneet Wiitaunionin kuntaparina yhteistyötä sote-, sivistys- ja teknisellä hallinnonalalla.
Yhteistyö päätettiin lopettaa, kun hyvinvointialueuudistus vei kunnilta suuren osan lakisääteisistä tehtävistä. Samalla purkautuu 12 vuotta sitten käynnistynyt aluelukiotoiminta.
Lukion hallinnon purkamisen puolesta ja vastaan on esitetty voimakkaita kannanottoja.
Purkamisen vastustajien mielestä kunnat heittävät hukkaan yhteisestä hallinnosta saatavat hyödyt, joiden merkitys kasvaa sitä mukaa kuin oppilasmäärä pienenee.
Aluelukion rehtorina 4,5 vuotta toiminut Markku Piippo on pettynyt päätökseen.
– Kyllä minulla semmoinen mielikuva on ollut, että me olemme tehneet kohtalaisen hyvää työtä näiden olosuhteiden vallitessa, Piippo sanoo.
Hän viittaa muun muassa koronavuosiin ja lakiuudistukseen, joka laajensi oppivelvollisuutta 18-vuotiaaksi asti.
Piippo sanoo kuitenkin kunnioittavansa valtuustojen päätöksiä ja toivovansa nyt lukioille työrauhaa.
”Kilpailu oppilaista on kovaa”
Hallinnon yhdistäminen on tuonut säästöjä, joten paluu entiseen tulee kalliimmaksi. Viitasaaren päättäjät uskovat, että panostus turvaa lukion tulevaisuuden paremmin kuin nykyjärjestely.
– Kilpailu oppilaista on kovaa, eli meidän pitää saada lukio vetovoimaisemmaksi. Oma rehtori pystyy keskittymään nimenomaan Viitasaaren lukion kehittämiseen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pirjo Grönholm-Paananen (kesk.) perustelee.
Vetovoiman lisäämiseen on tarvetta, sillä 2000-luvulla Viitasaaren lukion oppilasmäärä on lähes puolittunut, Pihtiputaalla jo vuosia sitten aloitetut erikoislinjat ovat pitäneet oppilaskadon hieman pienempänä.
Vuosituhannen alussa Pihtiputaalla oli 149 lukiolaista, Viitasaarella 183. Tänä lukuvuonna määrät ovat Pihtiputaalla 86 ja Viitasaarella 94. Pihtiputaalla yli puolet ja Viitasaarella noin kolmannes opiskelijoista tulee ulkopaikkakunnilta.
Aluelukion purkaminen ei välttämättä lopeta yhteistyötä koulujen välillä, Pirjo Grönholm-Paananen sanoo.
– Mikä sen yhteistyön estäisi, jos halua ja tahtoa on. Se vaatii vain enemmän suunnittelua.
Markku Piippokin toteaa, että tarve yhteistyölle ei vähene, kun ikäluokat pienenevät. Hän ei kuitenkaan osaa arvioida, millaista lukioyhteistyö jatkossa voisi olla.
Viitasaari valitsee rehtorin lähiaikoina
Pihtipudas ja Viitasaari päättivät yhteisen valtuustolinjauksen mukaisesti jo viime kesänä kuntapariyhteistyön lopettamisesta. Aluelukion purkaminen jäi tuolloin pois päätöstekstistä, joten siitä päätettiin erikseen tänä keväänä.
Wiitaunionin toimintaa lakkaa ensi vuoden alussa, lukiomuutokset tulevat voimaan jo aiemmin.
Aluelukion rehtorin Markku Piipon virka muuttuu Pihtiputaan lukion rehtoriksi, kertoo vs. sivistystoimen toimialajohtaja Miia Kuusela.
Viitasaaren lukion rehtorin haku on nyt loppusuoralla.
Haastattelujen jälkeen rehtoriksi esitetään Taimo Halmetta Ylöjärveltä. Lautakunta päättää valinnasta 18. huhtikuuta ja pesti alkaa jo toukokuussa.
Lukiolaisia uuden rehtorin valinta on puhuttanut enemmän kuin aluelukiohallinto, kertoo Viitasaaren lukiota käyvä Andrei Smirnov, 18.
Viitasaaren pelastus- ja turvallisuuslinjalla opiskeleva Andrei arvostaa sitä, että toisen asteen opintoja voi suorittaa kotipaikkakunnalla.
– On se sillä tavalla tärkeää, ettei mene kuljetukseen liian kauan aikaa ja energiaa.