Hyppää sisältöön

HUS alkaa ohjata lapsipotilaita Tanskaan sydänleikkausjonojen purkamiseksi

Potilasjärjestö toivoo, että kaikki sydänpotilaat saisivat hoitonsa Suomessa. Toiminnanjohtaja kuitenkin pitää perheiden valintaa vaikeana, jos hoitoa olisi saatavilla nopeammin Tanskasta.

Uusi lastensairaala Helsingissä ilmasta kuvattuna. On talvi, maassa on lunta ja aurinko paistaa kirkkaasti. Lastensairaalan seinässä on paljon eri värejä.
HUSiin tarvittaisiin välittömästi 20 uutta lasten tehohoitajaa. Kuvassa Uusi lastensairaala. Kuva: Retu Liikanen / Yle
Rosa Lehtokari,
STT

Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS-yhtymä alkaa ohjata lapsipotilaita Tanskaan sydänleikkausjonojen purkamiseksi, kertoo MTV.

Husin lasten ja nuorten sairauksien toimialajohtaja Jari Petäjä kertoi MTV:n uutisille, että alkaneella viikolla aiotaan lähettää ensimmäisiä kirjeitä, joissa tiedustellaan halukkuutta lähteä Tanskaan leikattavaksi.

Mahdollisuutta lähteä Tanskaan tarjotaan lapsipotilaille, joilla on leikkaushoitoa vaativa, mutta ei välittömästi henkeä uhkaava sydänvika tai -sairaus. Petäjän mukaan kyse ei ole kovin suuresta potilasjoukosta.

Syynä on pula lasten tehohoitajista. HUS tarvitsisi välittömästi 20 uutta lasten tehohoitajaa, mutta heitä ei ole saatu rekrytoitua.

Husin lasten tehohoidon tilanne on ollut kriittinen viime syksystä lähtien, eikä jonoja ole saatu purettua riittävästi.

Potilasjärjestö ristiriitaisissa tunnelmissa

Mahdollisuus lähteä Tanskaan operoitavaksi on potilaille ja heidän perheilleen vapaaehtoinen, eli he voivat myös valita jäävänsä leikkausjonoon Suomeen.

Tanskassa hoito olisi mahdollisesti saatavilla nopeammin, mutta Suomessa hoito olisi suomen kielellä, sairaala olisi lähellä ja sydänvikaiselle lapsipotilaalle mahdollisesti jo ennestään tuttu.

Sydänlapset ja -aikuiset ry:n toiminnanjohtaja Katja Laine pitää leikkausjonossa olevien lapsipotilaiden perheiden valintaa vaikeana.

Hän toivoisi, että kaikki potilaat saisivat hoitonsa Suomessa. Laine kuitenkin ymmärtää sen, että perheille voi olla vaikeaa päättää jäädä Suomeen odottamaan leikkausjonon purkautumista, jos sydänvika esimerkiksi oireilee lapsen arjessa.

– Onhan se melkoinen ponnistus perheille lähteä Tanskaan, missä ei ole yhteistä kielipohjaa ja turvaverkkoa. Ja entä sitten, jos joku meneekin pieleen, Laine pohtii.

Laineen mukaan sydänvikaisten lasten perheet ovat olleet huolissaan siitä, miksi lasten tehohoitajille ei voida antaa selkeää palkankorotusta tai kompensaatiota työn vaativuudesta.

Syksyllä HUS jopa itse teki omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviraan sekä tiedotti sosiaali- ja terveysministeriötä lasten tehohoidon kriittisestä tilasta.

Myös Laine toivoo, että HUSin lasten tehohoitajapulan juurisyihin etsittäisiin aktiivisemmin ratkaisua.

– Tämä Tanska ei ole pelkästään huono asia, mutta se mikä on johtanut tähän tilanteeseen, on huono asia, eli nimenomaan tämä hoitajapula, hän toteaa.

Suosittelemme sinulle