38-vuotias mies hyökkäsi kampanjoimassa olleen kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) kimppuun viime lauantaina Helsingin Itäkeskuksessa.
Hyökkääjän mahdollinen poliittinen tausta ei ole selvillä. Zyskowicz on kertonut, että tekijällä oli selkeästi poliittinen motiivi. Hän oli solvannut kansanedustajaa Natosta ja juutalaisuudesta ja uhannut tappaa tämän.
Pahoinpitelystä epäilty mies on kertonut poliisikuulusteluissa, ettei teon taustalla ollut suunnitelmallisuutta.
Helsingin Sanomien mukaan poliisi selvittää, liittyykö tekoon viharikoksen piirteitä. Ilta-Sanomat kertoo, että tekijä on tuomittu aiemmin pahoinpitelystä.
Tutkijat korostavat Ylelle, että epäillyn pahoinpitelijän puheista ei voi päätellä, mitä poliittista aatetta hän mahdollisesti edustaa. Juutalaisvihaa ja Nato-vastaisuutta on sekä äärioikeistossa että -vasemmistossa, ja lisäksi ääri-islamilaisuudessa.
– Juutalaisvastaisuus, antisemitismi voi ilmetä äärioikealla, mutta se voi kummuta myös monenlaisista salaliittoteorioista tai äärivasemmistosta, äärioikeistoa tutkinut Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tommi Kotonen sanoo.
Zyskowiczin tapauksen jälkeen ainakin yksi Sinimustan liikkeen kansanedustajaehdokas on esittänyt avoimesti juutalaisvastaisia kommentteja sosiaalisessa mediassa.
Sinimustien ehdokas karkottaisi juutalaiset
Keski-Suomessa Sinimustien ehdokkaana oleva Eero Molkoselkä kirjoitti Twitterissä, että juutalaiset ovat yksi kansa, joka karkotetaan ”sinimustassa Suomessa”. Viesti on nyt poistettu Twitteristä.
– Sinimustien ohjelmassa on ylipäätään ajatus siitä, että suomalainen yhteisö pitäisi muodostua pelkästään suomalaista alkuperää olevista ihmisistä, tutkijatohtori Tommi Kotonen sanoo.
Sinimustilla on myös ehdokkaana Varsinais-Suomessa Ville Nurmela, joka on tuomittu käräjäoikeudessa törkeästä vahingonteosta Turun juutalaista synagogaa kohtaan. Tuomion mukaan Nurmela töhri synagogaa punaisella maalilla.
Nurmela iski käräjäoikeuden tuomion mukaan Turun juutalaiseen synagogaan holokaustin muistopäivänä vuonna 2020.
Nurmela kiistää syyllisyytensä rikokseen. Tuomio ei ole lainvoimainen, ja sitä käsitellään seuraavaksi hovioikeudessa.
Tutkija: Vihapostia juutalaisille tulee vasemmistosta
Juutalaisuuden tutkijat sanovat, että kuten muualla Euroopassa avoin juutalaisvastaisuus on kasvanut myös Suomessa, ainakin kirjoittelussa.
Se ilmenee erityisesti netissä ja myös vihapostina Helsingin ja Turun juutalaisille seurakunnille, Åbo Akademin judaistiikan tutkija, yliopistonlehtori Pekka Lindqvist kertoo.
Juutalaiset seurakunnat ovat saaneet vihapostia Lindqvistin mukaan erityisesti poliittisen kentän vasemmalta laidalta.
– Vasemmistolaisessa ajattelussa se ei ole perinteistä rotuantisemitismiä, kuten Sinimustan liikkeen/äärioikeiston piirissä, vaan se saa käyttövoimansa Israel-vihasta, siitä mitä Israel tekee Lähi-idässä.
Eduskuntavaaleja lähestyttäessä juutalaisvastaisuus on kuitenkin avoiminta ja räikeintä äärioikeistolaisessa Sinimustien liikkeessä, Lindqvist sanoo.
– Hehän eivät kainostele sanoa olevansa rasisteja ja fasisteja.
Salaliittoteoriat ruokkivat juutalaisvihaa
Rotuoppeja ja juutalaisvihaa on viljelty Suomen politiikassa aiemminkin, mutta nyt viesti saa uudenlaista kaikupohjaa sosiaalisessa mediassa.
– Se on myllerryskenttä, jossa salaliittoteoriat ruokkivat vanhanaikaista antisemitismiä uuteen paloon, Pekka Lindqvist sanoo.
Korona-aika on kiihdyttänyt salaliittoajattelua, johon juutalaiset usein liitetään, arvioi Helsingin yliopiston juutalaisen kulttuurin dosentti Riikka Tuori.
– Näissä salaliittoteorioissa on koodikieltä. Puhutaan globalisteista, mikä viittaa myös juutalaisiin, Tuori sanoo.
Tutkijoiden mukaan internetissä viljelty retoriikka ja viha ei ole vaaratonta. Se voi purkautua konkreettisiksi teoiksi.
Tutkijat ihmettelevät, miten Suomessa voi olla ehdolla eduskuntaan puolue, Sinimusta liike, joka tunnustautuu avoimen rasistiseksi.
–Poliitikkojen pitäisi reagoida voimakkaammin kuin he nyt tekevät, Pekka Lindqvist sanoo.