Kun Oulun yliopistollisen sairaalan synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Outi Uimaria pyytää kertomaan tavallisen tarinan, hänen ei tarvitse miettiä pitkään: päivystykseen saapuu 20–30-vuotias nainen, joka ei pärjää alavatsakipunsa kanssa enää kotona.
Taustoja selvittäessä käy Uimarin mukaan usein ilmi, että potilas on kärsinyt voimakkaista kuukautiskivuista vuosien ajan. Apteekista ilman reseptiä saatavat kipulääkkeet eivät auta.
– Hänellä on poissaoloja koulusta tai töistä. Hän on saattanut olla täysin toimintakyvytön kipujen vuoksi. Kun syitä lähdetään etsimään tarkemmin, niin usein taustalta löytyy endometrioosi.
Se on sairautena yhtä yleinen kuin astma tai kakkostyypin diabetes. Yleisin oire ovat kivuliaat kuukautiset.
Uimari muistuttaa, että endometrioosin vaikutukset naisen elämään ovat laajat. Kivut heikentävät toimintakykyä ja se voi vaikuttaa opiskeluun, työntekoon, parisuhteeseen ja esimerkiksi seksuaalisuuteen. Endometrioosi alentaa lisäksi naisen hedelmällisyyttä.
Yhteys migreeniin ja kuihin kipusairauksiin selvisi laajassa tutkimuksessa
Outi Uimari ja Oulun yliopisto ovat olleet mukana tähän asti laajimmassa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa tutkittiin yli 60 000 endometrioosia sairastavan naisen ja yli 700 000 kontrollihenkilön DNA:ta. Tutkimus julkaistiin arvostetussa Nature Genetics -lehdessä.
Tutkimuksesta selvisi, että endometrioosilla on yhteinen geneettinen perusta esimerkiksi migreenin, selkäkivun ja monipaikkaisen kivun kanssa. Se tarkoittaa sitä, että endometrioosia sairastava henkilö on perimänsä myötä alttiimpi myös muille kipusairauksille.
Krooninen kipu voi siis herkistää keskushermostoa kipuaistimuksiin ja kivusta kärsivän ihmisen kipukynnys voi madaltua.
Voimakkaisiin kipuihin pitäisi siis päästä puuttumaan mahdollisimman nopeasti, jotta voidaan ehkäistä muiden kipusairauksien ilmenemistä.
– Nainen voi kaksitoista kertaa vuodessa kärsiä voimakkaasta kuukautiskivuista vuosien ajan. Hän on jatkossa alttiimpi kokemaan kipua, eli hän voi altistua migreenille ja muille kroonisille kipusairauksille, Uimari toteaa.
Tutkimuksessa vahvistui myös käsitys endometrioosin perinnöllisyydestä. Uimari kertoo esimerkin: sisarella on viisinkertainen riski sairastua endometrioosiin, ja mikäli serkulla on endometrioosi, riski on puolitoistakertainen verrattuna siihen, että suvussa ei olisi endometrioositapauksia.
– Nämä ovat ne kaksi vahvaa tutkimustulosta, joita voidaan välittömästi alkaa soveltamaan tästä päivästä eteenpäin, Uimari summaa laajan tutkimuksen antia.
Kivun kanssa ei saa sisseillä
Jutta Laino-Tabell tuntee endometrioosin sekä henkilökohtaisesti että kahden endometrioosia sairastavan tyttären äitinä. Hän on toiminut myös pitkään potilasjärjestötoiminnassa Endometrioosiyhdistyksessä sekä gynekologisessa potilasjärjestö Korennossa. Uudet tutkimustiedot vahvistavat hänen mukaansa sitä, josta endometrioosia sairastavien keskuudessa on puhuttu pitkään.
Hän kertoo, että endometrioosin hoito nojaa nykyisin vahvasti e-pillereihin, joita käytetään sairauden hoitoon, ei ehkäisyyn. Laino-Tabellin mukaan se on koettu joissain tapauksissa hankalaksi ja esimerkiksi hormonivastaisuuden vuoksi sairauden hoito on voinut jäädä taka-alalle.
Uusien tutkimustulosten myötä myös endometrioosin hoitoa voidaan kehittää.
– Jos nyt pystyttäisiin kehittämään enemmän ei-hormonaalisia kivunhoidollisia keinoja pitää kurissa tai hallita endometrioosin oireita, niin se olisi mielestäni hienoa.
Endometrioosin osalta tietämys on lisääntynyt parin viime vuosikymmenen aikana paljon ja hoitoa esimerkiksi kipuihin saa takavuosia paremmin. Silti moni sinnittelee kipujensa kanssa vieläkin liikaa.
– Kipuun liittyen ollaan aikamoisia sissejä. Luulen, että siihen liittyy historia siitä, että ei ole tiedetty mistä on kyse: ne on vain menkat ja kyllä nyt kuukautisten kanssa pärjää, Tabell-Laino toteaa.
Hänen viestinsä kuukautiskipujen kanssa kamppaileville on selkeä.
– Ei saa sisseillä. Joskus joutuu, mutta jos kipua hoidetaan etunojassa, niin pystymme ehkäisemään sitä, ettei kipu lähde kroonistumaan.
Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 30. maaliskuuta klo 23 saakka.
