Hyppää sisältöön

Vihapuhe on muuttunut vihateoiksi – tutkija: ”Moni tietää ettei ehdokkaita saa lyödä, mutta osalla harkintakyky pettää”

Osaan eduskuntavaalien ehdokkaista on viime päivinä kohdistettu fyysistä väkivaltaa. Tutkija Tuija Saresman mukaan hyökkäykset ovat merkki väkivallan oikeuttavasta toimintakulttuurista.

Yliopistonlehtori Tuija Saresma.
Jyväskylän yliopiston dosentti Tuija Saresma on viime vuosina tutkinut muun muassa vihapuhetta ja populismia. Kuva on otettu joulukuussa 2022. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle
Ada Lassuri,
Mikko Maasola
Avaa Yle-sovelluksessa

Eduskuntavaalien alla ehdokkaisiin on kohdistunut vihapuheen lisäksi väkivaltaa.

Esimerkiksi viime viikolla kansanedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) kimppuun hyökättiin kampanjoinnin yhteydessä. Maanantaina Jyväskylässä tönittiin niin ikään vaalityötä tehnyttä kansanedustaja Joonas Könttää (kesk.).

Myös kansanedustaja Tom Packalén (ps.) kertoi maanantaina tulleensa tönityksi vaalikampanjoinnin aikana.

– Jos nämä ovat yksittäistapauksia, niin aika paljon niitä alkaa olla, toteaa Jyväskylän yliopiston dosentti Tuija Saresma.

Hän pitää huolestuttavana sitä, miten vihapuhe on alkanut kanavoitua vihateoiksi. Fyysinen väkivalta on aina tuomittavaa, mutta silloin kun se kohdistuu vaaliehdokasta kohtaan, kyseessä on hyökkäys myös demokratiaa vastaan.

Sillä, ovatko hyökkäykset yksittäistapauksia vai eivät, ei loppujen lopuksi ole väliä, kertoo Saresma.

Hänen mukaansa fyysiset hyökkäykset ovat saaneet alkunsa toimintakulttuurista, joka oikeuttaa väkivallan. Kyseinen toimintakulttuuri on lähtenyt liikkeelle verkosta, missä saa usein puhua mitä tahansa ilman, että kukaan tuomitsee.

Vähitellen sama toiminta valuu myös vaaliteltoille.

Saresman mukaan olemme nyt sellaisen ilmiön äärellä, jota ei ole nähty Suomessa todella pitkään aikaan.

– Minulla on pelko, että olemme luisumassa aivan väärään suuntaan demokratian kannalta, sanoo Saresma.

Puolueen arvot määrittyvät ehdokkaiden kautta

Zyskowicziin kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen ainakin yksi Sinimustan liikkeen kansanedustajaehdokas esitti sosiaalisessa mediassa juutalaisvastaisia kommentteja.

Saresma kertoo lukeneensa Sinimustan liikkeen puolueohjelman läpi. Hänen mukaansa se on etnonationalistinen, mutta ei välttämättä täytä rikoksen merkkejä.

Puolueohjelma on kuitenkin eri asia kuin puolueen ehdokkaat. Saresman mukaan jonkin puolueen rasistisuutta ei voi päätellä siitä, mitä heidän puolueohjelmassaan todetaan. Se, onko puolue rasistinen, määrittyy pitkälti sen ehdokkaiden kautta.

– Harva äänestäjä lukee puolueohjelmaa, mutta monet kuulevat, mitä kansanedustajaehdokkaat puhuvat.

Saresma pitää arvokkaana, että vaaleissa on ehdolla erilaisia puolueita. Fyysinen väkivalta ei kuitenkaan ole hyväksyttävää.

– Toivon äänestäjien miettivän, haluavatko he kannattaa sellaista toimintatapaa, joka mahdollistaa vihapuheen ja fyysiset hyökkäykset, sanoo Saresma.

Sinimustasta liikkeestä keskusteltiin myös tiistain Uutispodcastissa.

Suosittelemme sinulle