Äänestäminen on demokratian kulmakivi. Yksi ääni yhdellä ihmisellä ja juuri yhdellä äänellä voi vaikuttaa vaalien lopputulokseen, mutta voiko yhdellä äänellä taktikoida?
Henkilövaalin kaltaisessa eduskuntavaalissa ääni menee yksittäiselle ehdokkaalle, mutta sitä kautta myös puolueelle. Jos taas puolue ei miellytä, mutta tahdot tietynlaisen hallituspohjan voit antaa äänesi taktisesti puolueelle, vaikka ehdokas ei sinua miellyttäisikään.
Noin neljäkymmentä prosenttia edellisten vaalien eduskuntavaalitutkimukseen vastanneista kertoo puolueen puheenjohtajan sopivuuden pääministeriksi vaikuttaneen ratkaisevasti tai merkittävän paljon äänestyskäyttäytymiseensä.
– Sillä, onko puolueella mahdollisuutta päästä pääministeripuolueeksi ja yleensäkin halulla vaikuttaa tulevan hallituksen koostumukseen, on tutkimuksen mukaan merkitystä yli puolelle äänestäjistä, kertoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Jussi Westinen.
Puolueuskollisuus on äänestäjien kesken vähentynyt, joten taktinen äänestäminen on mahdollista. Esimerkiksi Westinen nostaa demarit. Sanna Marinin johdolla puolue on reivautunut vasemmiston ja vihreiden suuntaan. Erot eivät ole niin suuria, etteikö aiemmin vihreitä ja vasemmistoa äänestäneet voisi taktisessa mielessä asettua SDP:n taakse.
– Jokainen joka miettii taktista äänestämistä ja sillä vaikuttamista tulevaan hallituspohjaan, on melkoisen valveutunut ja sofistikoitunut äänestäjä, kun aiemmin on mietitty ovatko äänestäjä tarpeeksi kiinostuneita ja perillä politiikasta, Jussi Westinen pohtii.
Vähemmistöhallituskin mahdollinen
Viime aikojen keskusteluissa on väläytelty sitä, ettei suurin puolue välttämättä pääsisikään pääministeripuolueeksi. Historian kätköistä on kaivettu esiin Suomessa viime vuosikymmeninä harvinaiseksi käynyt vähemmistöhallituksen mahdollisuus.
– Vaikka muissa Pohjoismaissa on ollutkin vähemmistöhallituksia, ajatus siitä on Suomessa vieras niin äänestäjille kuin puolueille, Jussi Westinen kertoo.
Hänen mukaansa vähemmistöhallitukset samaistetaan menneisyyteen ja epäjatkuvuuteen. Nykyisillä puolueilla puuttuu vähemmistöhallituksen suhteen sapluuna, jolla sitä lähdettäisiin toteuttamaan ja mitä se toisi tulleessaan.
Mikäli toimivaa enemmistöhallitusta ei saataisi aikaan ja puolueiden ristiriidat olisivat liian repiviä, pitää Jussi Westinen vähemmistöhallitusta täysin relevanttina vaihtoehtona.
– Blokkipolitiikka on tehnyt hallitusten muodostamisesta entistä vaikeampaa. Kun miettii kahta edellistä hallitusta joissa molemmissa Keskusta on ollut mukana, niin äänestäjät ovat antaneet siitä sapiskaa. Viimeisimmässä hallituksessa keskustan kannattajilla on ollut aika oikealle viittaavaa puhetta talouskurista ja velasta, eli tämä asemoituminen ei oikein ehkä suosikaan sellaista keskelle jäävää vaihtoehtoa, mikä näkyy osin myös keskustan kannatuksessa.
Juttua muokattu 29.3. kello 12.06: Korjattu puolueen puheenjohtajan sopivuutta pääministeriksi pohtineiden prosenttiosuutta lähes puolesta noin 40 prosenttiin ja täydennetty Jussi Westisen viimeistä sitaattia.