Hyppää sisältöön

SM-liigassa on nähty rajuja ylilyöntejä – Jukka Jalonen avaa ilmiötä ja muistuttaa vastustajan kunnioittamisesta

Jääkiekon SM-liigassa on viety jo kuusi pään seudulle kohdistunutta poikittaista mailaa kurinpitoon. Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen toivoo, että ylilyöntejä ei enää nähdä.

Ilari Melart poikittainen Anrei Hakuliseen.
Ilari Melart sai poikittaisesta mailasta kahden ottelun pelikiellon. Melartin oikea hanska osui Hakulista päähän ja maila olkapäähän. Kuva: Matti Raivio/All Over Press
Simo Arkko

Jääkiekon SM-liigassa on nähty tällä kaudella poikkeuksellisen paljon poikittaisia mailoja pään alueelle. Kun aiemmilla kausilla näitä oli kurinpidossa kahdesta kolmeen, tällä kaudella niitä on ollut jo kuusi.

Syksystä 2010 lähtien SM-liigan kurinpitäjänä toiminut Sampo Liusjärvi ei ole aiemmin nähnyt yhtä montaa tapausta kauden aikana.

– Tänään käsittelyssä on kuudes tälle kaudelle ja aiemmin määrät ovat olleet meillä parilla kaudella kahta kolmea, Liusjärvi sanoo.

Kurinpitopäällikön mukaan päähän kohdistuneita poikittaisia mailoja näkyi kurinpidossa oikeastaan ensimmäisen kerran kaudella 2020–21.

– Kurinpidossa alkoivat näkyä lyönnit poikittaisella kasvoihin silloin, kun Liigassa otettiin käyttöön kokopleksit. Silloin pleksiin osuneita tilanteita oli kolme. Niistä ei vammoja aiheutunut, mutta pelikieltoja kyllä annettiin, Liusjärvi totesi.

– En ole katsonut historiaa kattavasti läpi, mutta silloin teimme tällaisen havainnoin.

Poikittaisia mailoja nähtiin erityisesti HIFK:n ja Lukon puolivälieräsarjassa. Ilari Melartin, Henri Ikosen ja Miro Väänäsen tapaukset etenivät kurinpitoon, minkä lisäksi Sebastian Repo osui poikittaisella vastustajaa kasvoihin.

Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen pitää trendiä huonona, vaikkakin hän toivoo, ettei kyse myöskään ole suuremmasta ilmiöstä. Hän näkee, että puolivälierävaiheessa joukkueilla on ollut enemmän hävittävää, minkä takia tunteet ovat olleet pinnassa.

– Tunnetta pitää olla, muuten ei synny mitään hyvää. Mutta siihen pitää kuitenkin olla tietty kontrolli ja kurinalaisuus, miten mailaa käytetään, Jalonen sanoo ja muistuttaa vastustajan kunnioittamisesta.

Jalosen mukaan pudotuspelien tilanteet ovat olleet sellaisia, joissa pelaajat ovat tökkineet toisiaan puolin ja toisin.

– Joillakin on lähtenyt pääosin lapasesta. Ei ole antanut periksi yhtään ja oma teko on mennyt överiksi. Se ei täytä fiksun pelaamisen kriteereitä missään nimessä, Jalonen sanoo.

Miro Väänänen kolhi Linus Nymania.
Miro Väänänen lensi suihkuun poikittaisesta mailasta Linus Nymaniin. Kurinpito antaa asiasta ratkaisun tiistai-iltana. Kuva: Matti Raivio/All Over Press

Jalonen muistuttaa, että hölmöilyihin ovat syyllistyneet sellaiset pelaajat, jotka eivät yleensä ole vastaavissa tapauksissa esillä.

– Uskon, että ne ovat yksittäisiä tapahtumia. Kun pelaajat vähän miettivät asioita, niin pystyvät pelaamaan puhtaasti jatkossa.

Pelaajayhdistyksen puheenjohtaja Teemu Ramstedt näkee niin ikään, että tilanteiden kasvaneessa määrässä voi olla kyse myös sattumasta.

– Tietysti olen huolestunut aina, kun tulee ikäviä tapauksia. Toisaalta ehkä voi olla osin sattumaakin. Tästä ei kuitenkaan pitkän ajan trendiä ole nähtävissä, Ramstedt sanoo.

”Ikäviä ylilyöntejä”

Kurinpitoon edenneistä tapauksista neljä on nähty pudotuspeleissä. Sekä Ramstedt että Yle Urheilun asiantuntija Topi Nättinen muistuttavat, että tunne on usein kovempi pudotuspeleissä. Silloin myös muodustuu taistelupareja luonnollisemmin, kun samat ketjut pelaavat toisiaan vastaan.

– Pudotuspeleissä on yleensä keskimäärin enemmän yleisöä ja tunnetta. Se heijastuu kentällekin, Ramstedt sanoo.

– Tietysti toivoisin, että pystyisimme pelaamaan aina mahdollisimman rehtiä ja reilua peliä. Sitä pelaajat lähtökohtaisesti yrittävät. En usko, että he haluavat tahallaan ketään vahingoittaa.

Braden Christoffer poikittainen Konsta Heleniukseen.
Braden Christoffer sai helmikuussa ulosajon, kun hän taklasi Konsta Heleniusta poikittaisella kaulaan. Kuva: Vesa Pöppönen / AOP

Nättinen pitää tilanteita valitettavina. Hän korostaa niin ikään, etteivät pelaajat varmastikaan lyö tahallaan toista vahingoittamismielessä.

– Poikittaiset eivät kuitenkaan ikinä saisi osua kasvoihin tai niskaan. Ne ovat todella vaarallisia. Pelaaja, joka poikittaista mailaa antaa, on täysin vastuussa, mitä hän mailallaan tekee.

Jalonen ei jaksa uskoa, että poikittaisten kohdistaminen päähän leviäisi laajemmalle. Hän uskoo, että tilanteista otetaan opiksi.

– Jos poikittaista mailaa pitää käyttää maalin edessä kuten välillä pitää pelata tylystikin, niin se maila pitää kohdistaa selvästi alemmas. Nyt tuli ikäviä ylilyöntejä. Toivotaan, että ne jäävät tähän tällä kaudella.

Mistä rangaistaan?

Nättinen on huolissaan keskustelun polarisoitumisesta. Hän on törmännyt näkemyksiin, että poikittaiset mailat pitäisi ottaa kokonaan pois lajista.

Asiantuntija korostaa, että poikittainen maila päähän on aina jäähyn paikka. Esimerkiksi Ilari Melartin poikittainen maila jo summerin soitua ja Henri Ikosen teko vihellyksen jälkeen täytyy ottaa joka kerta pois. Myös maalintekotilanteissa poikittainen pitäisi aina olla rangaistus.

Ilari Melart sai kahden ottelun pelikiellon poikittaisesta mailasta.
Melart löi Anrei Hakulista poikittaisella laidan lähettyvillä, kun erätaukosummeri soi Helsingin jäähallissa. Kuva: Matti Raivio/All Over Press

Pelitilanteissa ja esimerkiksi maalin edessä kamppailuissa tai kulmaväännöissä poikittaista pitäisi Nättisen mukaan voida käyttää.

– Jos halutaan mennä nollatoleranssiin mailahäirinnän kanssa, viidellä viittä vastaan ei pelattaisi ollenkaan. Sellainen nollatoleranssi voisi toki olla, että pillin soitua poikkarit on kielletty ja se on aina jäähy, Nättinen pohtii.

SM-liigan tuomarilinjasta käytiin viime kesänä keskustelua urheilujohtajien ja valmentajian kesken. Ramstedt painottaa, että pelaajat täytyy saada mukaan tällaisiin keskusteluihin.

Suosittelemme sinulle