Se voi olla ihan päivistä kiinni, pääseekö äänestämään vai ei.
Savonlinnassa asuvan pariskunnan Lotta Silvennoisen ja Topias Paanasen 18-vuotissyntymäpäivät osuvat eduskuntavaalien varsinaisen vaalipäivän molemmin puolin.
Vaaleissa voi äänestää viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen.
Paananen täytti 18 vuotta 31. maaliskuuta eli kaksi päivää ennen varsinaista vaalipäivää.
– Kyllähän tämä aikamoinen säkä on. Monta vuotta sitten jo laskin, että pääsen äänestämään näissä eduskuntavaaleissa.
Silvennoisella puolestaan äänestysoikeus jää kahden päivän päähän: hän viettää 18-vuotissynttäreitään 4. huhtikuuta. Hän myöntää sen kismittävän, että virallinen äänestäminen jää niin pienestä kiinni.
– Äänestin koulussa järjestetyissä nuorten vaaleissa. Minun mielestä äänestysikärajaa voisi laskea esimerkiksi 16 vuoteen.
Paanasella on vaalipäivämuistoja lapsuudesta lähtien.
– Aamulla lähdimme kunnantalolle äänestämään ja sen jälkeen menimme yleensä kauppaan.
Nuorten äänestysinto nousussa
Nuorten äänestysaktiivisuus on ollut nousussa kaksissa edellisissä eduskuntavaaleissa.
Viime eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaiden nuorten äänestysprosentti nousi kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Tuolloin äänestämässä kävi 55 prosenttia ikäluokan äänioikeutetuista.
Tänä vuonna ennakkoäänestyspaikoilla käytiin vilkkaasti, ja se näkyi myös nuorten äänestysaktiivisuudessa.
Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen oikeusministeriöstä kertoo, että 18–24-vuotiaista nuorista kävi yli 127 000 äänestämässä ennakkoon. Se on lähes kolmannes ikäluokan äänioikeutetuista.
Savonlinnalainen lukion kakkosluokkalainen Pinja Nykänen, 18, pääsee äänestämään ensimmäistä kertaa. Hän aikoo käydä äänestämässä varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina.
Nykänen pitää äänestämistä hyvänä keinona vaikuttaa.
– Jos ei äänestä, niin sitten ei ole myöskään syytä valittaa vaalien lopputuloksesta, hän sanoo.
Nykänen kertoo olevansa jo melko varma, ketä aikoo äänestää.
Hänen mielestään vaalikoneet ovat hyvä apu äänestyspäätöstä tehdessä.
– Vaalikoneesta näkee, ketkä kaikki edustavat omia arvoja ja mitkä arvot on samankaltaisia.
Nuorten vaalikoneeseen vastasi 1311 eduskuntavaaliehdokasta. Tämän kevään eduskuntavaaleissa on koko maassa ehdolla yhteensä 2424 ehdokasta.
Virallinen äänestäminen jännittää
Pinja Nykänen odottaa jo varsinaista vaalipäivää ja äänestyshetkeä.
– Nyt kun se on omalla kohdalla ja siitä puhutaan enemmän, niin se tuntuu aika jännittävältä.
Myös Savonlinnan lyseon lukion abi Emilia Immonen, 18, aikoo äänestää eduskuntavaaleissa.
Ehdokasvalintaa puntaroidessa hänelle tärkeintä ovat opiskelijoiden asiat. Lisäksi ehdokkaan arvojen pitää kohdata hänen omansa. Myös tasavertaisuus on tärkeää.
– Haluaisin tämän maan olevan sellainen, ettei ole alempi- tai ylempiarvoisia.
Immosen mielestä Suomella on liian kovat tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumisessa.
– Suomi on pieni maa verrattuna isoihin suurvaltoihin. Minusta ilmastonmuutos syö turhan paljon suomalaisten palkasta.
Äänestäminen varjovaaleissa kiinnosti alle 18-vuotiaita nuoria
Alle 18-vuotiaat nuoret antoivat äänensä kuulua nuorisoalan palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssin järjestämissä varjovaaleissa.
Maaliskuussa järjestetyissä nuorten vaaleissa äänesti yhteensä 90 435 nuorta. Jos alle 18-vuotiaat nuoret saisivat päättää, eduskunnan suurimmat puolueet olisivat perussuomalaiset, kokoomus ja SDP.
Esimerkiksi Savonlinnassa Kerimäen koululla nuorten vaaleihin osallistuivat yläkoululaiset. Koululla on yli 140 yläkoululaista, joista vaaleissa äänesti 125 oppilasta. Äänestysprosentti oli 85.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 2.4. klo 23.00 saakka.
