- Buot jienat leat rehkenastojuvvon.
- Olgešbellodat vuittii válggaid ja oažžu riikkabeivviide 48 báikki. Vuođđosuopmelaččat lea nubbin (46 báikki) ja SD goalmmádin (43 báikki).
- Válggaid jienastusproseanta bisui sullii ovddit válggaid dásis ja lei 71,9.
- Jienastusbohtosa sáhttá dutkat Yle válgaboađusbálvalusas.
Sámeáššiin profileren ii buktán bohtosa dain válggain
Yle Sápmi čohkke dán artihkkalii ođđasiid ja dovdduid jagi 2023 riikkabeaiválggain.
Maiju Saijets
Anni-Saara Paltto
Kaisa Aikio
•
Maiju Saijets
Sámeáššiin profileren ii buktán bohtosa dain válggain
Ovdal válggaid máŋggat sámedoaibmit bukte ovdan, ahte dáin válggain gánneha addit jiena evttohassii, guhte háliida ovddidit sámeáššiid. Jienaid háliidedje čohkket, go máŋggat ledje behtton sámediggelága ođasmahttinbargui.
Válgabohtosa vuođul goit orru, ahte sámiid jienain ii oaččo evttohasa riikkabeivviide.
Sámeáššiid lokten sosiálademokráhtaid evttohas Mikkel Näkkäläjärvi árvaledje hástit dain válggain Johanna Ojala-Niemelä. Lagabui 4 000 jietnasálaš ii goit lean doarvái vuoitit su.
Buohkanassii vuođđosuopmelaččaid buorre válgaboađus oidno maid Sámis. Lappis sii ožžot guokte báikki riikkabeivviide. Bellodat lea maid stuorimus bellodat Anára ja Eanodaga gielddain.
Ohcejogas eanemus guottihusa ožžo sosiálademokráhtat ja Soađegilis guovddáš.
Maiju Saijets
Jienat leat rehkenastojuvvon, dá leat Lappi riikkabeaiáirasat ja várreáirasat
Lappis bivnnuhamos bellodat lea vuođđosuopmelaččat. Bellodaga jienastedje 26,8 proseantta lappilaš jienasteaddjiin.
Bellodat oaččui ovtta ođđa báikki, go Sara Seppänen beassá ođđa áirrasin riikkabeivviide 11 145 jienain.
Riikkabeivviide besset maiddái Kaisa Juuso vuođđosuopmelaččain 6 072 jienain, Katri Kulmuni guovddážis 8 396 jienain, Markus Lohi guovddážis 4 634 jienain, Johanna Ojala-Niemelä sosiálademokráhtain 7 107 jienain ja olgešbellodaga Heikki Autto 7 185 jienain.
Várreáirrasin válljejuvvojit sosiálademokráhtaid Mikkel Näkkäläjärvi, vuođđosuopmelaččaid Matti Määttä, Mika Riipi guovddážis ja Antti Kaarlela olgešis.
Lappi jienastusproseanta lei 68,7.
Maiju Saijets
Ruonát masse ollu jienaid
Ruoná bellodaga guottihus luittii ovddit válggain mearkkašahtti ollu. Bellodaga guottihus Lappis lea dál 3,4 proseantta, go mannan válggain bellodaga guottihus lei 9,7 proseantta.
Anárlaš Pyry Lätti lei behtton bellodaga válgabohtosii. Son goittotge velá jáhkká, ahte goasnu bellodat oažžu Lappis riikkabeivviide áirasa.
Maiju Saijets
Vuođđosuopmelaččat lasihedje guottihusa maid sámeguovllus
Vuođđosuopmelaččaid guottihusa lassáneapmi oidno maid sámiid ássanguovllus. Dán muttus jienaid rehkenastima bellodat lea stuorimus bellodat Anára ja Eanodaga gielddain. Maiddái sosiálademokráhtalaš bellodat lea lasihan guottihusa dáin gielddain ja guovddáš lea fas massán guottihusa.
Ohcejogas SD lea bissumin stuorimus bellodahkan. Vuođđosuopmelaččat leat loktaneamen nubbin ja guovddáš lea gahččamin goalmmádin. Ohcejogas RÁB lea maid lasihan guottihusa.
Vuođđosuopmelaččat leat lasiheamen guottihusa ollu maid Soađegilis, gos goittotge guovddáš leat seailluheamen stuorimus bellodaga sajádaga.
Vuođđosuopmelaččaid Sara Seppänen lea Lappi guovllu jietnahárát. Seppänen lea oažžumin juobe 17 proseantta Anára jienain. Seppänen čokkii badjel 11 000 jiena.
3.4.2023 dii. 6.46 divvojuvvon Seppänen loahpalaš jienamearri.
Maiju Saijets
Heikki Autto čielgasit olgešbellodaga njunuš Lappis
Olgešbellodaga riikkabeaiáirras Heikki Autto orru oažžumin ovdajienaid vuođul stuorra jietnasállaša. Lappi olgešbellodaga nubbin eanemus jienaid čoaggán evttohas lea Antti Kaarlela, guhte lea čoaggán dušše 502 jiena, go jienaid ledje rehkenastán 61 proseantta.
Maiju Saijets
Mikkel Näkkäläjärvi duhtavaš ovdajienaid mearrái
Näkkäläjärvi čokkii badjelaš 2600 jiena ovdajienastusas. Näkkäläjärvi ovdajienaid jietnamearri lei sosiálademokráid nubbin buoremus boađus Lappi guovllus.
Maiju Saijets
Ojala-Niemelä mannamin čađa, Näkkäläjärvi báhcimin guhkás jienain
Ovdajienaid vuođul Johanna Ojala-Niemelä livčče mannamin čađa riikkabeaiválggain. Ojala-Niemelä stuorimus áitta lei iežas bellodagas, Mikkel Näkkäläjärvi orošii báhcimin várreáirrasin.
Johanna Ojala-Niemelä lei duhtavaš iežas válgabargui.
Sosiálademokráhtat čogge ollu jienaid ovdajienasteamis. Ovdajienaid rehkenastima vuođul Mikkel Näkkäläjärvi ii leat mannamin riikkabeivviide, go sus ledje mearkkašahtti olu uhcit jienat go Ojala-Niemeläs.
Maiju Saijets
Politihka dutki: orru šaddamin vuođđosuopmelaččaid ávvubeaivi
Boađus orru dán muttus nu, ahte vuođđosuopmelaččat ávvudit, dadjá Lappi universitehta professor Laura Junka-Aikio.
Vuođđosuopmelaččat ja guovddáš leat leamaš lahkalágaid Lappi válgabires. Goappáge bellodagas livčče mannanin guokte áirasa go ovdajienat leat rehkenastojuvvon.
Maiju Saijets
Ovdajienain olgešbellodat njunnošis, sosiálademokráhtat nubbin ja vuođđosuopmelaččat goalmmádin
Olles Suomas olgešbellodat lei 20,8 proseantta guottihusain njunnošis diibmu 20 almmuhuvvon ovdajienastusa jienaid maŋŋá. Nubbin ledje sosiálademokráhtat 20,7 proseantta guottihusain ja goalmmádin vuođđosuopmelaččat 18,6 proseanttain.
Lappi guovllus ovdajienaid rehkenastima maŋŋá guhtta eanemus jienaid ožžon evttohasa leat guovddáža Katri Kulmuni (4 890 jiena) ja Markus Lohi (3 264), vuođđosuopmelaččaid Kaisa Juuso (3 375), Sara Seppänen (6 622), sosiálademokráhtaid Johanna Ojala-Niemelä (4 793) ja olgešbellodaga Heikki Autto (4 481).