Hyppää sisältöön

Vaalihäirintä on yleistynyt ja se nujertaa demokratiaa, sanoo politiikan tutkija

Tutkija Hanna Wassin mukaan vaalihäirinnässä on huolestuttavaa se, että se kohdistuu usein pieniin puolueisiin ja vähemmistöehdokkaisiin.

Tutkija Hanna Wassin mukaan vaalihäirintä voi horjuttaa äänestäjien luottamusta järjestelmään.
Alina Mäkynen

Julisteiden tuhoaminen, ehdokkaiden systemaattinen mustamaalaaminen ja muu vaalihäirintä on yleistynyt, arvioi Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass maanantain A-studiossa.

Erityisen huolestuttavana Wass pitää sitä, että häirintä saattaa usein kohdistua pienten puolueiden edustajiin tai esimerkiksi vähemmistötaustaisiin ehdokkaisiin.

– Häirintä ei ole tasaisesti jakautunut. Sillä tavalla se on aikamoinen syöpäläinen meidän vaalikampanjoissa.

Lue myös: Vaalityötä tehnyttä kansanedustaja Joonas Könttää on tönitty Jyväskylän keskustassa

Wassin mukaan häirintä nujertaa edustuksellista demokratiaa, sillä se nostaa kynnystä lähteä ehdolle ja voi vaikuttaa äänestysinnokkuuteen. Esimerkiksi ehdokkaiden mustamaalaaminen ei tule vain puolueiden ulkopuolelta, vaan myös toisilta ehdokkailta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Some-kampanjointia tarkastellut Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkija Elisa Kannasto on nähnyt muutoksen verkon alustoilla.

– Somekeskustelujen vastakkainasettelu ja polarisaatio on tullut mukaan ehdokkaiden ja puolueiden virallisiin viesteihin.

– Nyt nähdään selkeitä hyökkäyksiä ja vastakkainasetteluja esimerkiksi Tiktok-videoissa, Kannasto sanoo.

Hanna Wassin mukaan polarisaatio itsessään ei ole pahasta, vaan se tuo esille myös puolueiden eroja. Siksi eronteot häirinnän ja demokratiaan kuuluvan poliittisen vastakkainasettelun välillä voivat olla vaikeita.

Katso koko A-studion lähetys tästä.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella niistä keskiviikkoon kello 23 asti.

Suosittelemme sinulle