Viime päivinä tunnelma Suomessa on ollut varsin odottava. Turkin odotettiin ratifioivan Suomen Nato-jäsenyys tänään keskiviikkona, mutta asia ei ollutkaan Turkin parlamentin käsiteltävänä.
Aiemmin suomalaiset eivät juuri lämmenneet ajatukselle Nato-jäsenyydestä, mutta kannoissa tapahtui täyskäännös Venäjän aloitettua keväällä 2022 hyökkäyssodan Ukrainassa.
Nyt jäsenyys on lähempänä kuin koskaan – millaisia tunteita se suomalaisissa herättää?
Seinäjoella Putin on muuttanut mielipiteitä
Eteläpohjalaiset olivat Seinäjoella varsin yksimielisiä ratifioinnista.
– Positiivisin mielin olen, tämä on meille tärkeä asia puolustuksellisesti, poliittisesti ja taloudellisesti, kommentoi Klaus Viljanmaa.
Viljanmaa uskoo, että odotettavissa oleva päätös rauhoittaa puolustuspoliittisia ajatuksia kotimaassa.
– Meillä kun on pitkä raja ja historia itänaapurin kanssa. Tämä on myös tietty päätepiste prosessille, jossa olemme tehneet yhteistyötä Ruotsin, muiden Pohjoismaiden ja Euroopan maiden kanssa.
Nykyinen maailmantilanne on taasen saanut seinäjokelaisen Nina Harjunpään suhtautumaan asioihin uudella tavalla.
– Itänaapurin johtaja on saanut minut muuttamaan mieltäni kahdesta asiasta: natosta ja ydinvoimasta.
Tamperelaisten mielestä on ”turha asiaa veivata”
Tamperelaiset Lea Leinonen ja Ari Hevonkorpi ovat seuranneet Nato-uutisointia aktiivisesti. Vielä pari vuotta sitten he suhtautuivat Suomen Nato-jäsenyyteen kielteisesti, mutta nyt ajatukset ovat toiset.
– Tämä on pelkästään positiviinen asia. Olisi pitänyt jo ajat sitten lähteä tähän, he toteavat lähes yhteen ääneen.
Turkin päätöstä Leinonen ja Hevonkorpi odottelevat perisuomalaisen rauhallisesti.
– Se on minun mielestäni ihan turha sitä täällä veivata, kun emme voi siihen asiaan mitenkään vaikuttaa. He päättävät sen siellä omalla aikataulullaan, ja meidän on tyytyminen siihen.
”Unkarille näytti tulevan kiire”, pohditaan Jyväskylässä
Jyväskylän yliopiston kampuksella ei Natoon liittyminen ollut tänään pääpuheenaihe. Enemmän opiskelijoita kiinnosti haalarimerkkien myynti. Toki Natosta on opiskelijoiden keskuudessa puhuttu, kertoo historiaa ja antropologiaa opiskeleva Heli Ylikoski.
– Aika kirjavia kantoja on ollut. Osa on ollut sitä mieltä, että voitaisiinko tämä jo päättää. Osa taas on ollut selkeästi Nato-kriittisiä.
Taneli Puputin mielestä prosessi on ollut hieman hassu.
– Luultiin, että päästään Natoon nopeasti. Kestikin kauan ja Unkarille näytti tulevan kiire. Mielestäni Suomi joutui tässä välikäteen, ei ollut niin selkeää, kuin alussa luultiin.
Itä-Suomessa muistutellaan rajan läheisyydestä
Joensuulaisen perheenisä Kai Huuskosen mielestä Natoon liittymiselle on nyt korkea aika. Huuskonen on vallitsevassa maailmantilanteessa vahvasti sotilasliiton kannalla.
– On hyvä näyttää, kummalla puolella ollaan. Suomen neutraalius ja ylipäätään se, onko meillä mitään turvatakeita, on ollut mielestäni tähän asti epäselvää, Huuskonen sanoo.
Huuskonen näkee Suomen osana läntistä Eurooppaa, mille Nato-jäsenyys on hänestä luonnollinen jatke. Unkarin ja Turkin vetkuttelua hän on pitänyt väsyttävänä.
– Se on ollut aika opportunistista menoa, ja mielenkiintoni prosessiin kyllä välillä lopahti. Mutta hyvin tässä näyttää käyvän, Huuskonen sanoo.
Joensuulainen Henna Karhapää toivoo, että Nato-jäsenyys tuo toteutuessaan lisää investointeja itäiseen Suomeen.
– Olemme täällä eturintamassa, jos jotakin sattuu. Merkittävyytemme pitää nähdä tulevalla hallituskaudella, hän painottaa.
Kainuussa ei päätöksen suhteen hötkyillä
Kajaanilaisissa Nato-ratifiointi ei herätä sen suurempia tunteita. Uutisia toki seurataan, mutta juhla-astiastoja ei suotta aiota kaivaa kaapista esille. Tosin paltamolainen Tuula Heikkinen ei sulje pois pientä juhlistamista, jos ja kun Turkki päättää Suomen jäsenyyden puolesta.
– Kyllä se varmaan Suomen turvallisuuden kannalta on tärkeää, eli olen kyllä sillä puolella, että Natoon pitää mennä, Heikkinen sanoo.
Håkan Berlin uskoo Suomen pääsevän nyt Natoon, mikä toisi nykytilanteessa turvallisuutta. Haun pitkittyminen hymyillyttää Kajaanissa asuvaa Håkania.
– Se on sellaista vitkuttelua, ja poliitikothan tekevät näin. Lopussa kiitos seisoo, näin se tekee aina.
Myös vuokattilainen Jarmo Aulanko liputtaa Naton puolesta. Jäsenyys on Aulangon mielestä tärkeä asia, ja hän toivoo Suomeen myös Naton tukikohtaa. Sen lopullinen sijoituspaikka kuitenkin mietityttää: voisiko tukikohta sijoittua vaikkapa kotikonnuille Kainuuseen?
– Ei nyt ihan naapuriin, mutta tuonne jonnekin rajan lähelle, hän pohtii.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin 30.3. kello 23:een saakka.
