Pääministerikokelailla on sunnuntaina paljon pelissä.
Kokoomuksen Petteri Orpo joutuu kärvistelemään, riittääkö puolueen etumatka vaalivoittoon vai saako hallitustunnustelijan tehtävän joku muu. Jos kokoomuksen sininen tolppa ei kohoa Ylen vaalituloslähetyksessä korkeimmalle, merkitsee se myös Orpon lähtölaskennan alkamista puolueen johdosta.
Perussuomalaisten Riikka Purra saa jännätä, riittääkö puolueen loppukiri ja lähtevätkö puoluetta kannattavat ihmiset myös äänestämään.
SDP:n Sanna Marin seuraa tuskastuneena, tuottaako viimeisten kampanjapäivien työ ja onnistuuko loppurutistus kohti ykkössijaa.
Kun vaaleihin on kolme yötä, Ylen puoluekannatuskyselyssä kokoomus on edelleen suosituin puolue. Johtoasema on niukka. Perussuomalaiset on noussut SDP:n ohitse kakkoseksi.
Näistä kolmesta suurimmasta puolueesta kaikilla on kyselyn perusteella edelleen mahdollisuus voittaa vaalit.
SDP:n kannattajien äänestysvarmuus on kolmikon heikoin
Kannatusmittaus osoittaa kuitenkin, että SDP lähtee takamatkalta vaalien loppusuoralle.
Puoluekannatusmittaus ei ole ennuste vaalituloksesta. Kysely kertoo puolueen kannatuksesta kyselyaikana. Tuoreessa kyselyssä mielipiteitä on kysytty maaliskuun alusta alkaen.
Desimaalien sijaan onkin tärkeämpi tarkastella kannatuksen suuntaa. Suurista puolueista ainoastaan perussuomalaisten kannatus on nousussa, kokoomuksen ja SDP:n laskussa.
Vaalikampanjoinnin tiimellyksessä puolueiden kannatukseen vaikuttaa moni asia. Tavanomaisesta vaalikeskustelusta poikkeavaa on ollut oppositiopuolueiden arvostelu pääministeri Sanna Marinin Hornet-kommenteista Ukrainan vierailulla 10. maaliskuuta.
Jos katsotaan viikkokohtaisia kannatuslukuja, SDP:n lohtuna on, että parhaat luvut ovat tältä viikolta. Vastaavasti tämä viikko on perussuomalaisten heikoin ja kokoomuksen toiseksi huonoin viikko koko kuukauden kannatukseen verrattuna.
Merkitystä on myös sillä, mikä kärkipuolueista saa parhaiten kannattajansa liikkeelle. Aiempiin vuosiin verrattuna perussuomalaisten kannattajien äänestysvarmuus on parantunut.
SDP:n takamatkaa voi perustella myös Taloustutkimuksen kysymällä äänestysvarmuudella.
Kokoomuksen (76 %) ja perussuomalaisten (72 %) kannattajien äänestysvarmuus on kyselyssä SDP:n (67 %) kannattajia suurempaa. Tulokset perustuvat puolueiden kannattajien vastuksiin siitä, arvelevatko he menevänsä äänestämään ”aivan varmasti”. Yleensä ihmiset toki tuppaavat liioittelemaan äänestysaikeitaan.
SDP kalastelee ääniä lähinaapuriensa vesillä
Ylen viimeinen puoluekannatusmittaus ennen vaaleja näyttää, että molempien vasemmistopuolueiden kannatus on laskussa. Tosin sekä SDP:n että vasemmistoliiton kannatus on nyt suurempaa kuin neljä vuotta sitten eduskuntavaaleissa.
Lisäksi hallituskumppani vihreiden kannatus näyttää jämähtäneen yhdeksän prosentin tuntumaan. Se on alempi kuin loppuvuodesta ja tammikuussa.
Tällä vaalikaudella vasemmistopuolueet ja vihreät ovat kamppailleet kyselyjen perusteella samoista kannattajista.
SDP on kampanjoinut ajatuksella, että vain SDP:n vaalivoitto estää oikeistohallituksen synnyn. Samalla vaaliasetelmassa korostuu vasemmisto vastaan oikeisto -asetelma.
SDP:n mahdollisuus saada lisää kannattajia keskittyy siis vasemmistoliittoon ja vihreisiin sekä niitä läheltä liippaaviin liikkuviin äänestäjiin.
Jos puolueiden kannattajat jaetaan – toki todellisuutta rusikoiden – selkeästi kahtia, vasemmistoon ja vihreisiin sekä toisaalta keskusta- ja oikeistopuolueisiin, SDP kalastelee ääniä kannattajamäärältään pienemmässä puolueryhmässä.
Yli puolet äänistä on todennäköisesti jo annettu
Tiistaina päättyneessä ennakkoäänestyksessä äänioikeuttaan käytti jo 40 prosenttia Suomessa asuvista äänestäjistä.
Tämä tarkoittaa sitä, että yli puolet eduskuntavaalien äänistä on jo annettu. Tai sitten äänestysinnon pitää pompata todella paljon neljän vuoden takaisesta. Tuolloin Suomessa asuvista kansalaisista 72,1 prosenttia äänesti.
Lisääntynyt ennakkoäänestysinto tarkoittaa myös sitä, että viime päivien poliittisilla avauksilla, viimeisissä vaalitenteissä onnistumisilla tai epäonnistumisilla on aiempaa vähäisempi vaikutus vaalin lopputulokseen.
Toisaalta, nyt kolme suurinta puoluetta ovat viime eduskuntavaaleihin verrattuna aiempaa lähempänä toisiaan kannatusmittauksessa. Ei ole liioiteltua kirjoittaa, että jokainen annettu ääni ratkaisee.
Vuoden 2019 oikku hallitusratkaisussa tuskin toistuu
Vaalien jälkeen hallituksen muodostamisessa tuskin toistuu vuoden 2019 hallitusratkaisun oikku. SDP:n Antti Rinteen hallitukseen ei mahtunut vaalin toiseksi tai kolmanneksi tullut puolue. Näin ei ollut tapahtunut kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.
Todennäköistä on, että näiden vaalien kolmesta kärkipuolueesta kaksi löytyy seuraavasta hallituksesta.
Näillä kannatusluvuilla hallituksen muodostaminen muuten vaatisi jälleen laajaa, monen puolueen pohjaa. Tämän vaalikauden kokemusten perusteella hallituksen muodostaja tuskin pitää tätä ykkösvaihtoehtona.
Mitä ajatuksia juttu puoluekannatusmittauksesta herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 31.3.2023 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.
