Hyppää sisältöön

Ennakkoäänestykseen saattoi joutua jonottamaan jopa tunteja, vaikka äänestyspaikkoja oli lisätty

Osa kaupunkien vaalivirkailijoista haluaisi lisää ennakkoäänestyspaikkoja ensi vuoden presidentinvaaleihin.

Viimeinen ennakkoäänestyspäivä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, paikkana Helsingin keskustakirjasto Oodi, 28.3.2023.
Jono Helsingin keskustakirjasto Oodin äänestyspaikalla viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä 28. maaliskuuta. Kuva: Jari Kovalainen / Yle
Laura Kangas,
Juha Hintsala,
Heikki Rönty

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys oli tänä vuonna historiallisen vilkasta. Se tiesi paikoin pahojakin ruuhkia äänestyspaikoille.

Esimerkiksi Helsingin suosituimmilla äänestyspaikoilla joutui viimeisenä päivänä jonottamaan pahimmillaan jopa kahden tunnin ajan.

– Ainahan siellä on viimeisenä iltana jonoja, mutta nyt oli aika paljonkin, luonnehtii Helsingin keskusvaalilautakunnan sihteeri Veera Reuna.

Helsingissä Töölön kirjaston äänestyspaikalla jono ulottui kadulle asti viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä 28. maaliskuuta kello 19.20.

Kolarin Äkäslompolossa ennakkoäänestyspaikalla oli pahimmillaan jopa tuntien jono, koska turistit ruuhkauttivat äänestyspaikan maanantaina.

Espoossa keskusvaalilautakunnan sihteeri Matti Aaltonen kertoo keskusvaalilautakunnan saaneen muutamia yhteydenottoja siitä, että äänestäjiä on lähtenyt pois jonoista.

– Yritimme käydä sanomassa jonossa oleville ihmisille, että muutaman sadan metrin päässä on toinen äänestyspaikka, mutta aika harvat olivat halukkaita siirtymään, Aaltonen toteaa.

”Kukaan ei käske lähtemään viimeisinä tunteina”

Ennakkoäänestyspaikkoja oli lisätty viime eduskuntavaaleista. Vaaleissa oli kotimaassa yhteensä 958 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa, kun vuoden 2019 vaaleissa niitä oli 912.

Kunnat päättävät itse, kuinka monta ennakkoäänestyspaikkaa on, kertoo vaalijohtaja Arto Jääskeläinen.

– Kunta itse on paras asiantuntija. Ministeriön kirjoituspöydän takaa ei oikein voi antaa ohjeita.

Yleensä ruuhkaisimmat ennakkoäänestyspäivät ovat ensimmäinen ja viimeinen äänestyspäivä. Ruuhkia on vaikea välttää, jos ihmiset tuppaavat lähtemään äänestyspaikoille kiireisimpiin aikoihin.

– Kukaan ei käske näitä ihmisiä lähtemään viimeisinä tunteina äänestämään. Muitakin mahdollisuuksia on, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläinen kuitenkin iloitsee siitä, että ihmiset ovat äänestäneet aktiivisesti. Hän uskoo, että äänestysprosentti saattaa nousta korkeammaksi kuin viime eduskuntavaaleissa.

Varsinaisena vaalipäivänä äänestyspaikkoja on vähemmän kuin viimeksi: niitä on yhteensä 1 808, kun edellisissä eduskuntavaaleissa niitä oli 1 943.

Vallilan kirjastossa ennakkoäänestyksessä jonottavia ihmisiä. Jonot kiertelevät kirjahyllyjen välissä.
Helsingin Vallilan kirjaston ennakkoäänestyspaikalla kiemurteli vielä pitkä jono viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä yhdeksän aikaan illalla. Kuva: Jani Nivala / Yle

Äänestyspaikkoja halutaan lisää

Tampereella ruuhkaisimmissa paikoissa eli Lielahden ja Kalevan Prismoissa oli kummassakin kaksi äänestyspaikkaa.

Äänestyspaikkojen lisääminen helpotti ruuhkia, ja jonot saatiin purettua yllättävänkin nopeasti, arvioi Tampereen keskusvaalilautakunnan sihteeri Katja Korhonen.

– Jonot oli purettu noin puoli yhdeksään mennessä. Osasimme ennakoida, joten meillä oli riittävästi kapasiteettia.

Ainakin Helsingin ja Espoon sihteerit arvioivat, että tulevissa vaaleissa äänestyspaikkoja voisi lisätä entisestään.

– Ensi presidentinvaaleihin paikkoja täytyy kyllä lisätä. Aion viedä asiaa kyllä eteenpäin, Espoon vaalilautakunnan sihteeri Matti Aaltonen kertoo.

Äänestyspaikkoja ja vaalivirkailijoita ei voi kuitenkaan lisätä loputtomasti. Veera Reunan mukaan resurssien lisääminen olisi hankalaa vain yhden ruuhkaisen illan vuoksi.

Esimerkiksi vaalivirkailijat pitää kouluttaa tehtävään, joten lisävirkailijat teettävät lisätyötä kaupungille.

– Se kuulostaa yksinkertaiselta, että lisätään vain toimitsijoita, mutta ei se ole.

Myös Oulun keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Kaisu Tuomen mukaan ennakkoäänestyspaikkoja voisi olla enemmän Oulun alueella. Tuomi sanoo, että sopivia paikkoja on kuitenkin vaikea löytää.

– Saavutettavuus on tärkeää, ettei äänestäjille tulisi liian pitkä matka äänestyspaikalle.

Kainuussakin nähtiin ruuhkia, joita ei osattu ennakoida. Kajaanin hallintojohtaja Tuija Aarnio arvioi, että äänestyspaikkoja oli kuitenkin tarpeeksi. Ennakkoäänestystapahtuma on Aarnion mukaan vain hitaampi ja työläämpi.

Ennakkoäänestyksessä äänestyslippu suljetaan ensin pieneen ruskeaan kirjekuoreen, sitten täytetään lähetekirje, josta näkyy äänestäjän tiedot ja minne ääni on matkalla. Lopuksi paperit laitetaan yhteen keltaiseen kirjekuoreen.

– Näitä lähetetään ympäri Suomea ja kuskataan kaupungin sisällä paikasta toiseen. Melkoinen määrä kirjekuoria ja papereita käytetään ruljanssissa, sanoo Aarnio.

Aarnion mielestä ihmiset voisivat käydä äänestämässä enemmän virallisena vaalipäivänä.

– Ymmärrän, että ennakkoäänestys on joustavaa, mutta virallisena päivänä äänestäminen on yksinkertaisempaa ja teettää kaikille paljon vähemmän työtä.

Suosittelemme sinulle