Kotkalaiset kuuluvat Suomen laiskimpiin äänestäjiin. Aktiivisuus eduskuntavaalien ennakkoäänestyksessä jäi 27,8 prosenttiin, joka on manner-Suomen alhaisimpia. Koko Suomessa ennakkoon äänesti 39,8 prosenttia äänioikeutetuista.
Kysyimme asiasta kolmelta paikalliselta asukkaalta.
Ex-poliitikko ja -toimittaja Antero Kekkonen
Kotkalainen Antero Kekkonen, 77, vastaa puhelimeensa kotonaan. Kekkonen työskenteli pitkään politiikan toimittajana. Toimittajauran jälkeen miehen tie vei eduskuntaan, jossa hän toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1987–2007.
Myös Kekkonen on huomannut laskevan trendin kotkalaisten äänestysinnossa viime vuosikymmeninä. Hänen mielestään syynä on elinkeinorakenteen muutos.
– Kotkassa on ollut tietynlainen ylpeys teollisuuden, sataman, merenkulun ja myös vähän viihteen ympärillä. Nyt se traditio on murenemassa.
Kekkosen mukaan muutoksien luoma turvattomuus vaikuttaa suoraan kotkalaisten äänestysaktiivisuuteen.
– Aiemmin ihmiset kokivat turvallisuutta esimerkiksi tehtaista ja satamasta. Se loi turvallisen näkymän tulevaisuuteen. Nyt sitä ei enää ole. Tällä on aivan suora syy-seurauskytkös äänestämättömyyteen.
Miten kotkalaisten äänestysinto saataisiin nousuun?
– Turvallisuutta saataisiin työpaikkojen myötä. Syntistä sanoa tämä, mutta lähitulevaisuudessa ei ole näkyvissä hyppäystä korkeampiin äänestysprosentteihin.
Nuorisovaltuuston jäsen Severi Peltonen
Nuorisovaltuuston jäsen Severi Peltosen, 16, mukaan syy kotkalaisten äänestyslaiskuuteen löytyy Karhuvuoren kaupunginosasta. Karhuvuoressa uurnilla kävi viime eduskuntavaaleissa 48,4 prosenttia ja vuoden 2021 kuntavaaleissa 29 prosenttia.
– Muutenhan Kotkassa on äänestysprosentti suunnilleen keskikokoisen kunnan tasolla. Karhuvuori sitä pistää alaspäin.
Peltosen mukaan Karhuvuoressa asuvien sosioekonominen tilanne vaikuttaa heidän äänestysintoonsa.
– Siellä asuu paljon työttömiä, huumeidenkäyttäjiä ja ylipäätään sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole yhteiskunnassa mukana.
Peltonen näkee myös, että aivovuoto laskee äänestysprosenttia Kotkassa.
– Kotkasta muuttaa paljon nuoria pois, koska täällä ei ole opiskelumahdollisuuksia. Matalasti koulutetut jäävät tänne, ja korkeakouluun haluavat muuttavat pois. Esimerkiksi jos olet diplomi-insinööriksi kouluttautumassa, lukion jälkeen seuraava askel on muuttaa täältä pois.
Mitä ehdokkaat voisivat tehdä, että kotkalaisten äänestysinto saataisiin nousemaan?
– Ei siinä ole varmaan paljoa tehtävissä. Karhuvuoressa on paljon heitä, jotka ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta. Heitä on paha saada äänestämään, toteaa Severi Peltonen.
Kehitysjohtaja Toni Vanhala
Kotkan kaupungin kehitysjohtaja Toni Vanhalalle kaupunkilaisten alhainen ennakkoäänestysinto ei tullut yllätyksenä.
– Ei valitettavasti ollut yllätys. Se seuraa samaa linjaa, jota Kotkassa on aiemminkin jo nähty.
Hänen mielestään ihmisten matala äänestysinto on uhka koko demokraattiselle järjestelmälle. Lisäksi sillä voi olla suoria vaikutuksia kotkalaisten arkeen.
– Kaupungin edunvalvonnan näkökulmasta se vaikuttaa todennäköisesti siihen, että Kotkasta ei välttämättä valita kovinkaan montaa kansanedustajaa. Ja se taas vaikuttaa kaupungin painoarvoon valtakunnan politiikassa ja kaupungin mahdollisuuksiin valvoa etujaan, Vanhala sanoo.
Vanhalan mukaan kotkalaisten alhainen äänestysinto selittyy osittain osattomuuden tunteella.
– Osattomuuden tunteeseen on varmasti monia syitä: sairautta, mielenterveysongelmia tai syrjäytymisestä. Tämäntyyppisistä ongelmista se varmaan kertoo, sanoo kehitysjohtaja Toni Vanhala Kotkan kaupungilta.
Myös Vanhala uskoo yhden syyn löytyvän elinkeinorakenteen ja teollisuudessa tapahtuneista muutoksissa.
– Olemme menettäneet takavuosina huomattavasti työpaikkoja. Tämänhetkinen taloudellinen tilannekin voi vaikuttaa äänestysintoon. Jopa työssäkäyvilläkin on vaikeus selvitä kuukausittaisista menoistaan.
Voit keskustella aiheesta 30.3. kello 23.00 asti