Vaaleja on Suomessa järjestetty vuodesta 1907 ja valta on vaihtunut moneen kertaan, mutta mikä loppujen lopuksi varmistaa vaalien rehellisyyden?
Oikeastaan sama mekanismi, joka pitää huolen siitä, ettei naapuri laajenna autokatostaan ilman rakennuslupaa tai työkaverisi nappaa lounasruokalan jälkiruokajonossa ylimääräistä pannukakkupalaa.
Eli naapuri- tai siis tässä tapauksessa puoluekyttäys.
– Virkailijat edustavat vaalilautakunnissa eri puolueita. Kun jokaisella puolueella on edustus, niin he valvovat toisiaan, oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen sanoo.
Vaalilautakunnat huolehtivat varsinaisena äänestyspäivänä äänestyspaikan järjestelyistä, sekä äänten laskennasta ja lainmukaisesta käsittelystä.
Vaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten on ”mahdollisuuksien mukaan” edustettava edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puolueita. Jäsenillä on siis oma lehmä ojassa, koska vaalivilppiyritykset voisivat koitua oman puolueen haitaksi.
”Jäsenyys on kunniatehtävä”
Yksi näistä noin 20 000:stä demokratian takaajasta on joensuulainen Timo Puustinen. Keskusta-aktiivi on Joensuun kaupunginvaltuutettu ja Tuupovaaran vaalilautakunnan puheenjohtaja.
– Vaalilautakunnan jäsenyys on kunniatehtävä, eikä siitä oikein voi kieltäytyäkään kun pyydetään, kymmenen vuotta tehtävässä toiminut Puustinen sanoo.
Hänen kuvauksensa vaalilautakunnan toiminnasta ei sisällä suurta draamaa.
– Vaalilautakunta toimii hyvässä yhteistyössä. Poliittiset keskustelut ovat yleensä aika vähäisiä.
Puustisen eteen ei ole tullut yhtään tapausta, jossa lautakunnan jäsen olisi yrittänyt jotenkin vaikuttaa äänestäjiin tai ääntenlaskentaan. Myöskään oikeusministeriön vaalijohtaja ei tiedä tällaisista tapauksista.
– Meille päin ei ole tullut mitään kommentteja. Vaalilautakunnat ovat pystyneet toimimaan lainmukaisesti, vaaleja koko 2000-luvun seurannut Jääskeläinen sanoo.
Vaatimuksia kiristettiin
Vaalilautakunnan jäsenille jaetaan yksityiskohtaiset ohjeet, joissa käydään läpi niin äänestyspaikan paloturvallisuus kuin uurnan lukitseminenkin.
– Vaalitehtäviä tehdään aina ryhmänä. Ei ole sellaisia tilanteita, joissa yksi virkailija voisi tehdä jotain ratkaisevaa. Keskinäinen valvonta huolehtii siitä, ettei mitään vilunkia pääse tapahtumaan, Arto Jääskeläinen sanoo.
Ehdokkaat eivät saa toimia vaalivirkailijoina. Vuodesta 2016 lähtien myöskään ehdokkaan lähiomaiset eivät ole saaneet olla ennakkoäänestyksessä tai kotiäänestyksessä toimitsijoina. He eivät myöskään saa toimia vaalitoimikunnissa, jotka järjestävät äänestykset esimerkiksi sairaaloissa ja vanhainkodeissa.
– Siellä äänestäjäpopulaatio on ehkä enemmän vaikutuksille altis. Varmaan siitä johtuen eduskunta päätti asiasta näin, Jääskeläinen sanoo.
Omalla kynällä saa äänestää
Äänestyspaikkojen lyijykynät ovat vuodesta toiseen antaneet aihetta vaalivilppiepäilyille.
Laki ei kuitenkaan määrää, millä kynällä numero on piirrettävä. Vaalivirkailijoita ohjeistetaan varaamaan paikalle myös kuulakärkikyniä. Myös omaa kynää saa käyttää.
Toinen epäilyjä herättänyt kohta liittyy ennakkoäänestykseen, jossa äänestyslipun sisältävä kuori suljetaan henkilötietojen kanssa samaan kirjekuoreen. Vaalisalaisuus ei kuitenkaan voi paljastua, sillä äänestyslippu erotetaan henkilötiedoista ennen ääntenlaskentaa.
Äänestyslipuksi kelpaa vain oikeusministeriön tulostama lippu, joka sinällään on tavallista paperia. Se ei sisällä esimerkiksi vesileimaa tai muita erityistuntomerkkejä.
– On niitä varmasti harkittu ja tullaan harkitsemaan, mutta toistaiseksi ei ole nähty mitään tarvetta sellaisille, Arto Jääskeläinen sanoo.
Vaalitarkkailijat ovat tervetulleita
Demokratiassa vielä ensiaskeleitaan ottavissa maissa vaalien rehellisyyttä valvovat esimerkiksi YK:n tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Etyjin vaalitarkkailijat.
Suomeenkin vaalitarkkailijat ovat tervetulleita, Arto Jääskeläinen sanoo.
– Etyj kävi meillä tammikuussa tekemässä tarvearviointimission. Sen perusteella he eivät nähneet tarvetta vaalitarkkailijoiden lähettämiselle.
Sen sijaan pari pienempää kansainvälistä järjestöä tulee Suomeen seuraamaan eduskuntavaaleja. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa päämajaansa pitävä Democracy Volunteers lähettää tänne kymmenkunta tarkkailijaa.
Järjestö antoi palautetta vaaleista
Oikeusministeriön tunnustamilla vaalitarkkailijoilla on oikeus seurata äänestämistä ja esimerkiksi ääntenlaskentaa. He eivät kuitenkaan saa puuttua siihen mitenkään.
Democracy Volunteers seurasi Suomen eduskuntavaaleja myös vuonna 2019. Raportissaan se huomautti muun muassa joidenkin äänestyspaikkojen esteettömyydestä, ajoittaisista jonoista ja vaalivirkailijoiden kasvavasta työtaakasta.
– Äänestyspaikkojen järjestelyt oli hoidettu erinomaisen hyvin kaikilla tarkkailupaikoilla, järjestö tiivisti.
Juttua päivitetty 30.3.2023 klo 11.44: Muutettu otsikkoa ja tekstiä. Alkuperäinen otsikko antoi kuvan, että Suomessa olisi vaalivilppiä, jota vain ei ole havaittu.