Jalkapallon naisten EM-kisojen 2025 kisajärjestäjä valitaan tiistaina Portugalissa Lissabonissa. Suomi on hakenut kisoja yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Norjan kanssa ja kamppailee kisaemännyydestä Sveitsin, Ranskan ja Puolan kanssa.
Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja on työskennellyt osana pohjoismaista työryhmää jo kuukausien ajan sen eteen, että EM-kisoja pelattaisiin myös Helsingissä ja Tampereella.
– Tietysti ajattelemme, että olemme paras kandidaatti ja uskomme vahvasti siihen, että Uefan hallituksen kannattaa äänestää meidät kisajärjestäjiksi. Olemme tehneet kaikkemme ja sillä tavalla olemme luottavaisia ja ylpeitä ehdotuksesta, joka Uefalle on jätetty, Pihlaja juttelee.
Ruotsissa kisoja pelattaisiin Tukholmassa ja Göteborgissa, Tanskassa Kööpenhminassa ja Odensessa ja Norjassa Oslossa ja Trondheimissa.
Alunperin Pohjoismaat havittelivat vuoden 2027 MM-kisoja, mutta suunnitelmat jäädytettiin vuonna 2021. Lokakuussa 2021 Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja ilmoittivat hakevansa EM-kisoja yhdessä, vaikka alun perin niiden järjestämisestä oli kiinnostunut vain Tanska.
Pihlaja uskoo, että Pohjoismaissa nähtäisiin jopa kaikkien aikojen naisten EM-kisat.
– Uskomme vahvasti ja jopa lupaamme, että järjestämme suurimmat naisten EM-kisat koskaan. Englannissa kisat olivat jo valtavat, mutta uskomme, että meidän hakemuksellamme olisi mahdollista viedä kisat uudelle tasolle ja täyttää katsomot. Olemme optimoineet kisakaupungit niin, että uskomme, että meidän on mahdollista myydä katsomot loppuun jokaisessa ottelussa.
Mikäli Pohjoismaat saavat EM-kisat järjestettäväkseen, on tavoitteena myydä yli 800 000 lippua. EM-finaali pelattaisiin Solnan jalkapallostadionilla.
Suomi, Norja, Tanska ja Ruotsi pelasivat kaikki viime kesän EM-kisoissa. Pisimmälle pääsi Ruotsi, joka taipui välierissä mestaruuden voittaneelle Englannille 0–4.
Suomen kanssa ”kuolemanlohkossa” pelannut Tanska jäi Suomen tavoin alkulohkoon, sillä ainoan voittonsa se otti juuri Helmareista. Norjalle kisat olivat jättipettymys, sillä maa jäi alkulohkoon.
Yli viisi vuotta Norjaa luotsannut Martin Sjögren jättikin EM-pettymyksen jälkeen tehtävänsä. Hänet korvasi Hege Riise.
Uefa on aiemmin määritellyt, että korkeintaan kaksi kisajärjestäjää voisi saada paikan kisoihin.
– Yksi vaihtoehto, jota olemme nostaneet pöydälle, on, että kaikki osallistuisivat karsintoihin ja sitten katsottaisiin, jääkö joku rannalle, Pihlaja avasi Ylelle aiemmin.
Kiinnostus ja kestävä kehitys teemoina
Pihlaja uskoo, että Pohjoismaiden hakemuksen etuna on paitsi maiden kiinnostus naisten jalkapalloa kohtaan myös vastuullisuus.
– Uskomme, että meillä on paljon annettavaa eurooppalaisille ja koko maailman jalkapalloperheelle, miten voidaan järjestää vastuullisesti ja kestävästi urheilun suurtapahtuma, Pihlaja näkee.
Myös Helmareiden päävalmentaja Marko Saloranta toivoo, että kisat saataisiin Suomeen.
– Se olisi iso juttu, vaikka loppujen lopuksi siitä, kun Suomessa oli viimeksi kisat, ei ole pitkä aika... Seuraavat kisat olivatkin sitten Ruotsissa. Totta kai heillä on hyviä kokemuksia, miten Suomessa ja Ruotsissa järjestetään kisoja. Kun sain vuonna 2009 olla valmennustiimissä, kun Suomessa edellisen kerran pelattiin, oli se jotain ihan käsittämätöntä, Saloranta muistelee.
Tällöin Suomi pelasi alkulohkon ottelunsa Olympiastadionilla: Tanskaa ja Hollantia vastaan yleisöä lehtereillä oli yli 16 000 ja ottelua Ukrainaakin vastaan seurasi yli 15 000.
Puolivälierissä Suomi kohtasi Englannin loppuunmyydyllä Kupittaan jalkapallostadionilla.
Sveitsi, Puola ja Ranska eivät ole koskaan järjestäneet naisten EM-kisoja. Puola järjesti kuitenkin miesten EM-kisat yhdessä Ukrainan kanssa 2012, Sveitsi Itävallan kanssa vuonna 2008 ja Ranska vuonna 2016. Ranskassa pelattiin vuonna 2019 naisten MM-lopputurnaus.
EM-kisojen järjestäjän valinta on siirtynyt jo muutamaan otteeseen eteenpäin. Kisajärjestäjä valitaan Portugalissa tiistaina 4. huhtikuuta.