Venäjän vakoilutoiminta on merkittävästi heikentynyt Suomessa, arvioi suojelupoliisi torstaina julkaisemassa vuosikirjassaan.
Venäjän intressi tiedustella Suomessa kasvaa kuitenkin Suomen Nato-jäsenyyden myötä.
Supon mukaan Venäjän tiedusteluaseman koko pieneni viime vuoden aikana noin puoleen aiemmasta. Supo ei kuitenkaan kerro Venäjän tiedustelu-upseerien lukumäärän vähentymistä.
Tiedustelu-upseerien vähentyminen heikentää Supon mukaan suoraan Venäjän tiedustelun tuloksia Suomessa.
– Kun heitä on vähemmän, mahdollisuudet värvätä tietolähteitä ovat heikommat, Supon päällikkö Antti Pelttari sanoi vuosikirjan julkistamistilaisuudessa.
Supo kertoo pääsyynä tiedustelu-upseerien määrän laskuun olevan näihin kohdistuneet karkotukset sekä viisumien epäämiset. Myös matkustusrajoitukset Venäjän rajan yli ovat heikentäneet Venäjän henkilötiedustelun toimintamahdollisuuksia Suomessa.
Supo huomauttaa, että diplomaattipeitteellä tehtävä henkilötiedustelu on perinteisesti ollut Venäjän tiedustelun päämenetelmä ulkomailla.
– Venäjä pyrkii edelleen sijoittamaan tiedustelu-upseereitaan diplomaattipeitteelle, mutta ajan myötä sen on pyrittävä korvaamaan henkilötiedusteluun syntynyttä aukkoa esimerkiksi ottamalla käyttöön enemmän muita peitteitä, kuten toimittajana tai tutkijan esiintyminen, myös ulkomailla. Henkilötiedustelussa kontaktien rakentaminen on kuitenkin erittäin pitkäjänteistä toimintaa eikä korvaavaa toimintamallia saada käyttöön hetkessä, Supon päällikkö Antti Pelttari kertoo.
Supo arvioi, että Venäjä pyrkii paikkaamaan henkilötiedustelun ongelmia myös kybervakoilulla. Se ei kuitenkaan täysin korvaa henkilövakoilua, koska kybervakoilulla saatava tieto on luonteeltaan erilaista. Sillä on vaikeampi saada tietoa esimerkiksi päätöksenteon valmistelusta.
Supon mukaan viime vuoden toisella puoliskolla Venäjän Suomeen kohdistamat kybervakoiluyritykset olivat entistä aktiivisempia.
Venäjän lisäksi myös esimerkiksi Kiina pyrkii keräämään tiedustelun keinoin tietoa, jota ne käyttävät omaksi edukseen ja Suomea vastaan.
Supo: Ulkomaisen tiedustelupalvelun avustaminen kriminalisoitava
Supon mukaan Suomen lainsäädännössä on vakoilun tojunnassa aukko, joka olisi tarpeen paikata jo seuraavalla hallituskaudella.
Supon päällikkö Antti Pelttari sanoi, että ulkomaisen tiedustelupalvelun avustaminen, esimerkiksi asunnon vuokraaminen, tulisi kriminalisoida Suomessa, jos toiminta on tietoista.
Esimerkiksi Tanskassa , Saksassa ja Virossa tällainen toiminta on kriminalisoitu, Pelttari kertoi.
Myös informaatiovaikuttamisesta tulisi Supon mukaan tehdä rangaistavaa, jos tekijä tietää avustavansa ulkomaista tiedustelupalvelua.
Terrorismin uhka pääosin ennallaan
Suojelupoliisin arvion mukaan terrorismin uhka on Suomessa pysynyt neliportaisen asteikon tasolla kaksi, mikä tarkoittaa kohonnutta. Se on ollut samalla tasolla vuodesta 2017.
Arvion perusteella äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut, mutta radikaali-islamistisen terrorismin uhka on säilynyt ennallaan.
Supo toteaa Suomessa olevan sekä äärioikeistolaisia että radikaali-islamistisia toimijoita, joilla on todennäköisesti halu ja kyky väkivaltaisten iskujen tekemiseen.
Terrorismin kohdehenkilöitä on Supon listoilla nyt noin 350.
Supon mukaan todennäköisimmän uhkan aiheuttavat näiden ideologioiden yksittäiset kannattajat ja pienryhmät. Lyhyellä aikavälillä iskut ovat epätodennäköisiä.
Sen sijaan Supo katsoo, että Ukrainan sota-alueelta leviävät laittomat aseet todennäköisesti kasvattavat ääritoimijoiden väkivaltakyvykkyyttä Euroopassa.
Neljä skenaariota Ukrainan sodasta
Supon erikoistutkija Petteri Lalu esitti neljä mahdollista skenaariota Ukrainassa käytävästä sodasta.
Yhden skenaarion mukaan sota pitkittyy ja jatkuu yhä vuonna 2025. Rauhansopimusta ei synny. Kumpikaan sodan osapuoli ei kykene sotilaalliseen ratkaisuun. Venäjän sotavoima ei riitä, ja toisaalta lännen tuki Ukrainalle ei ole riittävää sodan voittamiseksi.
Toisen mukaan Ukraina menestyy ja on työntänyt vuoteen 2025 mennessä Venäjän alueeltaan, oman taistelutahtonsa ja lännen voimakkaamman tuen avulla. Tämä kehitys johtaa vallanvaihtoon Venäjällä.
Kolmannen skenaarion mukaan Ukrainan puolustus murtuu, ja Venäjä miehittää suurimpaa osaa Ukrainaa vuoteen 2025 mennessä. Venäjä tuo joukkojaan Naton rajoille, ja Venäjän ja Naton sotilaallisen konfliktin uhka kasvaa.
Neljännen skenaarion mukaan Ukrainan ja Venäjän välille syntyy epävarma rauha vuoteen 2025 mennessä. Rauhaan pakottaa Ukrainan johdon arvio, että sodan hinta on kasvanut liian suureksi. Ukraina jaetaan rintamatilanteen mukaisesti.
Supon erikoistutkija Petteri Lalu arvioi, että Venäjän menestyminen heikentäisi ja Ukrainan menestyminen vahvistaisi Suomen kansallista turvallisuutta.
Juttua päivitetty kauttaaltaan 30.3. klo 11.20.
