Yrittäjien tyrmäävät kommentit ammattikoululaisten heikentyneistä työelämätaidoista eivät yllätä opiskelijoita.
Turun ammatti-instituutissa logistiikka-alaa opiskelevat Jacy Langer ja Aaron Leppäkorpi ovat törmänneet ilmiöön jo työharjoittelussa.
– Työnantajamme on ihmetellyt joidenkin opiskelijoiden perään, jotka eivät ole ilmoittaneet poissaoloistaan mitään. Jotkut ovat myös lähteneet työpaikalta pois aikaisemmin kuin olisi pitänyt, eivätkä ole noudattaneet taukojakaan oikein, Langer kertoo.
Hän arvelee puutteiden johtuvan koulumaailman erilaisuudesta. Siellä poissaoloja ei tarkkailla yhtä kiivaasti kuin työelämässä.
– Kouluissa ei oikein puututa asioihin, niin sama meno jatkuu helposti työelämän puolella.
Ylen yrityksille tekemän kyselyn vastauksissa viesti oli synkkä.
– Osaamisen taso on heikentynyt viime aikoina. Jopa perustaidot voivat puuttua kokonaan. Osalla on haasteita ymmärtää, miksi töissä käydään. Työelämätaidot puuttuvat.
Elämäntaidot tulevat kotoa
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 60 prosentilla oli hyviä kokemuksia ammattikoulusta valmistuneista työntekijöistä. Tyytymättömiä oli vajaa 40 prosenttia.
Ammatillisen koulutuksen lehtori allekirjoittaa yritysmaailman palautteen.
– Se on meillä koulussa valitettavasti ihan jokapäiväistä. Opiskelijoilla työajan noudattaminen ei ole kunnossa. Ammatinopettajana minusta tuntuu, etten opeta nuoria enää elinkeinoa varten, vaan koko elämää varten, sanoo ravintola- ja cateringalan lehtori Heikki Vähtäri Länsirannikon koulutus Winnovasta.
Monissa tapauksissa opettajan päivä kuluu siihen, että nuorille opetetaan peruskäytöstapoja, kellonaikojen noudattamista ja jopa ruokailua. Tämä vie aikaa varsinaiselta ammatilliselta opettamiselta, josta jo muutenkin on vähennetty oppitunteja.
– Peruskoulussa olisi pitänyt jo nämä asiat olla selvillä. Kotijoukoista näiden asioiden perusopetus lähtee, ja sieltä saadaan käyttäytymismallit.
Vähtärin mukaan kotiolojen ongelmat heijastuvat välillä nuorten käytökseen. Tilanteen korjaaminen on vaikeaa, jos yhteydenpito huoltajien kanssa ei toimi.
Ei tarpeeksi aikaa opettaa perusasioita
Yrittäjiltä tuli kylmää kyytiä myös varsinaisesta työn laadusta. Ylen kyselyyn vastasi 33 yritystä, ja niistä peräti 90,9 prosenttia oli sitä mieltä, että ammattikoululaisilla ei ole riittäviä taitoja työelämään valmistumisensa jälkeen.
– Joltain osin yritysten palaute kuulostaa ihan oikealta. Kouluissa ei käydä niin paljon käytäntöä läpi vaan enemmän teoriaa. Työpaikoilla työantajat auttavat näissä tilanteissa, sanoo Jacy Langer.
Opettajan näkökulmasta tilanne ei ole mieluisa.
– Joskus opettajana ihan jopa hävettää, kun perusasiat eivät ole opiskelijoilla kunnossa mennessään työpaikoille. Me opettajat haluaisimme tarjota oppilaille kaikki tarvittavat tiedot, mutta opetusmahdollisuudet ja tunnit on viety niin vähiin, että se on mahdotonta, Heikki Vähtäri kertoo.
Vähtärin mukaan opiskelijat joudutaan lähettämään työelämään puutteellisin tiedoin ja pyytämään työnantajia opettamaan ammatin vaatimat asiat.
Lääkkeeksi tilanteeseen Vähtäri ehdottaa opetuksen määrän ja oppilaille tarjottavan ajan lisäämistä.
– Kun opettajat ovat tutut ja turvalliset, niin se on parasta nykyajan nuorille. Säännöllisyyteen opittaisiin paremmin, kun koulupäivät olisivat säännöllisemmät. Se olisi mielestäni avuksi myös nuorten siviilielämän ongelmiin.
Työharjoittelussa työnantajilla riittää ymmärrystä
Ammatilliseen koulutukseen kuuluu työharjoittelujaksoja. Opiskelijoiden mukaan vastaanotto on harjoittelupaikoissa yleensä ymmärtäväinen.
– He tietävät, että emme me voi osata vielä kaikkea, joten he auttavat ja tukevat työssä, Jacy Langer toteaa.
Kaikkeen kannattaa kuitenkin varautua. Eräässäkin työpaikassa vastassa oli yllättävä tilanne. Langer oli aloittanut harjoittelunsa päivää ennen Leppäkorpea ja saanut perehdytyksen. Seuraavana päivänä Langer oli jo perehdyttäjän roolissa.
– Seurasin Jacyn työskentelyä ja pääsin siihen ihan hyvin kiinni, Aaron Leppäkorpi kertoo.