Ensin hyvät uutiset: helmi–maaliskuussa Keski-Euroopassa on vihdoinkin satanut. Maaperä on saanut paljon kaipaamansa kosteutta.
Sitten huonot uutiset: pohjavesiä on yhä selvästi tavanomaista vähemmän. Esimerkiksi Ranskassa pohjavesiesiintymistä 80 prosentissa on normaalia matalampi taso, geologinen tutkimuskeskus BRGM varoittaa.
Keski-Euroopassa saatetaankin kokea tulevana kesänä vielä viime vuotta pahempaa kuivuutta.
Murheenkryyni: Alppien lumi
Talvella uutisoitiin lämpöaallosta, joka sulatti lumet Alppien laskettelukeskuksista. Lunta oli hälyttävän vähän, mikä tietää kuivuutta loppuvuonna.
Lumien sulamishuippu keväällä on tärkeä pohjavesien täydentymisen kannalta.
Useat Euroopan suuret joet saavat alkunsa juuri Alpeilta. Vuoriston lumitilanne vaikuttaa suoraan jokien kuljettaman veden määrään keväällä.
Kun Etelä-Euroopan kesät lisäksi kuivenevat, ilmastonmuutos uhkaa tehdä vedestä paikoitellen niin niukkaa, että sen käyttöä halutaan optimoida ristiriitojen välttämiseksi.
Saksassa ja Ranskassa hallitukset ovat esitelleet vesisuunnitelmia viime aikoina. Ranskassa puhutaan jopa uhkaavan ”vesisodan” estämisestä. Espanjassa hallitus päätti hätäohjelmasta kuivuudesta kärsivälle maataloudelle kaksi viikkoa sitten.
Peruskysymys on, kuka saa vettä – miten eri käyttäjäryhmiä kuten kotitalouksia, maataloutta, teollisuutta tai energialaitoksia kohdellaan, jos vesipula uhkaa.
Betonia puretaan, viherkattoja rakennetaan
Saksassa hallitus hyväksyi vastikään maan ensimmäisen kansallisen vesistrategian. Sen on tarkoitus turvata vesihuolto tulevina vuosikymmeninä eri puolilla maata.
Ilmastokriisissä on opittava säästämään vettä, ja kaupungit ja alueet joutuvat sopeutumaan kuivempiin olosuhteisiin pysyvästi, ympäristöministeri Steffi Lemke sanoi esitellessään pakettia.
Vesijärjestelmän tärkeydestä saatiin kokemusta viime kesänä, jolloin elohopea nousi yli 40 asteeseen, ja joet ja pellot kuivuivat karrelle. Niin eläimet, kasvit kuin ihmisetkin kärsivät.
Saksan ja Ranskan ”vesistrategiat” sisältävät ison joukon toimenpiteitä. Kansalaisille aiotaan jakaa ohjeet, miten toimia vesiniukkuudessa.
Tarkoitus on kierrättää vettä paremmin, pumpata merivettä ja poistaa siitä suola, tehostaa veden käyttöä, parantaa vesivarastoja ja niin edelleen.
Maisemat muuttuvat
Saksassa aiotaan kunnostaa heikossa hapessa olevia metsiä ja viheralueita. Betonoituja alueita puretaan, jotta vesi pääsee imeytymään paremmin. Peltojen reunaan istutetaan puita vettä sitomaan.
Kaupungeista tehdään ”sienikaupunkeja” eli vesivarantoja luodaan myös asutuille alueille. Sienikaupungissa kadut läpäisevät paremmin vettä, eikä vesi pääse lorisemaan puroina viemäreihin viherkattojen ansiosta.
Katso videolta, mikä merkitys Rein-joella on Saksan taloudelle:
Saksan vesivarat saadaan kyllä riittämään, kunhan vesihuolto saadaan vastaamaan ilmastonmuutosta, ministeri Lemke arvioi.
Alueelliset erot ovat suuria. Viime vuosina pahasta vesipulasta on kärsitty ennen kaikkea Koillis-Saksassa, kun kaakossa on ollut helpompaa. Kuiville alueille voidaankin tulevaisuudessa vetää pitkiä vesiputkia sateisemmilta alueilta.
Ympäristöasiantuntijat ovat vaatineet jo vuosia, että liittovaltion on kehitettävä strategia tulevan kuivumisen torjumiseksi.
Ydinvoimalat tarvitsevat vettä
Paljon vettä käyttävät alat kuten teollisuus ja energiantuotanto eivät ole pitäneet ajatuksesta, että vettä pitäisi säästää.
Esimerkiksi ydinvoimalat kuluttavat valtavia määriä vettä jäähdytykseen. Pohjavettä kuluu paljon myös avolouhoksissa.
Jos ensi kesästä tulee kuuma ja kuiva, Ranskalla ei ole enää samoja vesivarantoja, jotka sillä oli viime vuonna.
Maa joutui sulkemaan kuumuuden vuoksi atomivoimaloita, jotka tarvitsevat jäähdytysvettä joista ja merestä. Ydinvoiman alasajolla suojeltiin viime kesänä myös jokien kasvustoja ja eläimiä jäähdytysvesien aiheuttamalta lisäkuumuudelta.
Vedestä tulee kalliimpaa
Presidentti Emmanuel Macron esitteli torstaina 53-kohtaisen toimenpidelistan tulevasta vesihuollosta. Paikka oli symbolinen: Länsi-Euroopan suurimman makean veden altaan eli Serre-Ponçonin rantakivikko. Tekojärvi kärsii pahoin kuivuudesta.
Ranska aikoo vähentää makean veden kulutusta nykyisestä kymmenellä prosentilla tulevien seitsemän vuoden aikana. Viime kesänä juomavettä jouduttiin kuljettamaan säiliöautoilla satoihin kuntiin.
Suunnitelmien pääpaino on veden säästämisessä. Ranska säännöstelee autojen pesemistä, uima-altaiden täyttämistä ja rakentamista kuivina kausina sekä lisää veden kierrätystä eli uudelleenkäyttöä.
Myös ydinvoimaloiden vedenkulutusta aiotaan vähentää ja rakentaa niitä tulevaisuudessa jokivarsien sijaan meren rantaan.
Joissakin Ranskan kaupungeissa on jo otettu käyttöön proggressiiviset vesimaksut.
Alkuun vettä saa normaaliin hintaan, ja kun kotitalous ylittää tietyt kuutiomäärät vedenkulutuksessa, se joutuu maksamaan niistä pykälittäin yhä enemmän.
Tämän saman periaatteen Macron haluaa ottaa käyttöön koko maassa.
Herättääkö kuivien kausien lisääntyminen ajatuksia? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 1.4. kello 23:een asti.
Tässä Yle Areenan dokumentissa kerrotaan, miten kuivuus muuttaa eurooppalaista elämää:
Korjattu tekstiä 31.3.2023 kello 15:17: Tekstissä sanottiin alunperin, että Ranskassa olisi pohjaveden pinta 80 prosenttia normaalia matalammalla. Oikea muotoilu on, että siellä on pohjavesistä 80 prosentissa normaalia matalampi taso.
Aiheesta lisää: