Kansainvälisen politiikan asiantuntijan Risto E.J. Penttilän mukaan historian siivet havisevat, kun Turkki vihdoin ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden.
— Kyllä nyt on juhlan aika, ja siitä suuri kiitos kuuluu Suomen kansalle. Kyllähän tämä on ollut spurtti, jolle ei vertaista löydy. Nyt voi täydellä syyllä ottaa kuplajuoman kaapista ja hehkutella.
Penttilä tunnetaan vankkumattomana sotilasliitto Naton kannattajana. Suomen ottama loppuspurtti on hänestä kympin suoritus sekä ulkopoliittiselta johdolta että Suomen kansalta.
— Hyvältä tuntuu. Paitsi maaliin Suomi on nyt päässyt myös kotisatamaan.
Suomi ilmoitti toukokuussa 2022 haluavansa liittyä Naton jäseneksi. Näin päättyi pitkä aikakausi, jota oli leimannut usko sotilaallisen liittoutumattomuuden ja Nato-option yhdistelmään.
Ratkaiseva käänne tapahtui, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi muutamaa kuukautta aiemmin. Nato-jäsenyyden kannatus kipusi Suomessa saman tien yli 50 prosentin.
Penttilän mukaan Nato-päätös kytkee Suomen myös turvallisuuspoliittisesti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.
— Poliittisessa mielessä tulee varmasti vielä yllätyksiä. Sehän tässä on jo nähty, että nämä Nato-partnerit voivat olla poliittisissa kysymyksissä tosi hankalia. Mutta mitä tulee sotilaalliseen suunnitteluun, on Nato hyvinkin ohjeuskovainen. Se, mitä on yhteisesti sovittu, myös tehdään.
Penttilä on toiminut politiikassa entisen nuorsuomalaisen puolueen edustajana ja johtanut liike-elämän puolella muun muassa Keskuskauppakamaria ja Elinkeinoelämän valtuuskuntaa. Nykyisin hän työskentelee konsulttitoimisto ja ajatuspaja Nordic West Officen toimitusjohtajana.
Penttilällä on vahvasti anglosaksinen maailmankuva. Hän päätyi aikoinaan opiskelemaan Yhdysvaltoihin Yalen huippuyliopistoon. Filosofian tohtoriksi Penttilä väitteli Oxfordin yliopistossa Britanniassa vuonna 1989.
— Suomi voi nyt todeta olevansa turvassa. Se, että ilmassa väreilee poliittista epävarmuutta ja peliä, on osa tätä kansainvälistä yhteistoimintaa.
Turkin ja Unkarin kuukausia jatkunut venkoilu Suomen jäsenyysasiassa on Penttilän mukaan merkki siitä, että keskisuuret valtiot ovat huomanneet aikansa tulleen.
— Ne lähtevät kokeilemaan Naton rajoja ja Euroopan unionin rajoja. Keskeisenä ideana on ajatus, jonka mukaan ulkopolitiikasta on tullut kaupankäyntiä. Ajattelutapa on saattanut lähteä liikkeelle Yhdysvaltojen entisestä presidentistä Donald Trumpista, mutta ehkä sitä on aina ollut mukana ulkopoliittisessa päätöksenteossa. Jotain tämäntyyppistä tullaan näkemään myös tulevaisuudessa.
Merkittävin etu, jonka Suomi jäsenyyden myötä saavuttaa, on turvallisuus ja Naton 5. artikla.
— Pidemmällä aikavälillä tärkeintä on, että olemme nyt täysipainoisesti mukana kaikessa lännen yhteistyössä. Tässä uudessa maailmantilanteessa, jossa Kiina kokoaa omia kavereitaan yhteen, myös länsimaiden tulee pitää entistä enemmän yhtä keskenään.
Pohjois-Atlantin sopimuksen viidennessä artiklassa todetaan, että hyökkäys yhteen Naton jäsenmaahan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan.
Penttilä on vakuuttunut, että Suomella on paljon annettavaa niin sanotulle uudelle Natolle.
— Yhdysvallat kaipaa luotettavia kumppaneita Euroopassa, ja Suomi voisi olla sellainen. Jos Ukrainan sota jatkuu, olemme rajavaltio Venäjän kanssa ja sen takia äärettömän tärkeä sotilasliitolle.
Ruotsin saaminen Naton sisälle on nyt Suomen kannalta äärimmäisen tärkeää.
— Ei ainoastaan sotilaallisista syistä, vaan siksi, että se mahdollistaa pohjoismaisen blokin, uuden Kalmarin unionin rakentamisen Pohjolaan. Sillä olisi vaikutusvaltaa paitsi Natossa myös Euroopan unionissa. Blokkiin olisi hyvä saada Virokin mukaan.
Uusi Kalmarin unioni koordinoisi kantojaan tärkeissä asioissa säännöllisin tapaamisin, mutta ilman kovin muodollisia rakenteita, Penttilä visioi.
Kalmarin unionin muodostivat Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtakunnat 1300-luvun lopulta 1500-luvun alkupuolelle.
Penttilä löytää Natolle Suomen historiasta yllättävän vertauskohdan.
— Jos Suomen Nato-jäsenyyttä vertaa Suomen historian aiempiin vaiheisiin, tulee mieleen lähinnä Mannerheim. Syy tähän on se, että Mannerheimkin ensin jakoi Suomen kansan ja sitten yhdisti suomalaiset. Ja Naton kanssahan on käynyt täsmälleen samalla tavalla: ensin sotilasliitto jakoi Suomen kansan ja sitten yhdisti. Suomi on nyt löytänyt paikkansa ja Nato-jäsenyyden varaan voimme rakentaa maalle uuden kansainvälisen roolin.
Voit keskustella aiheesta 31.3. klo 23 asti.