Sairaanhoitaja Tuula Peltomaata harmittaa.
– Olen ilmoittanut työnantajalle, että minä en koronapotilaita hoida, jos en rahaa saa.
Hänelle ei makseta 600 euron kertakorvausta koronapotilaiden hoitamisesta. Hän sanoo työskennelleensä koronaosastoilla jatkuvasti pandemian puhkeamisesta alkaen.
Korvauksen saavat hoitajat on rajattu tarkasti. Peltomaa ei saa rahaa, koska hänellä oli eri työnantaja maalis-kesäkuussa 2020 kuin nyt. Hän vaihtoi Kainuun keskussairaalasta Kanta-Hämeen keskussairaalaan toukokuussa 2021.
– Mielestäni olen korvauksen ansainnut työn vaativuuden takia. Suojavarusteet päällä tulee päivän aikana monta kertaa hiki, ja hengittäminen on hankalaa maskin läpi. Se on raskasta.
Peltomaan mukaan Kanta-Hämeen keskussairaalassa on ainakin muutama hoitaja, jotka ovat hänen tavoin jäämässä ilman 600 euron korvausta.
Myös Tampereen yliopistollisen sairaalan TAYSin suljetulla koronaosastolla työskennellyt Ilona Fröjd jää ilman korvausta.
Fröjd on normaalisti kätilö naistentautien osastolla, mutta siirtyi vapaaehtoisesti koronavuodeosastolle eli koronakohortille joulukuussa 2020. Sen ja seuraavan vuodenvaihteen aikana hän hoiti koronapotilaita yhteensä viidestä kuuteen kuukautta.
– Meitä on aika monta, jotka olemme hyvin harmistuneita tästä päätöksestä. Kyse ei ole niinkään siitä rahasummasta. Palkkion maksaminen olisi ollut pieni ele.
Fröjdin ja hänen työkavereidensa palkkiot jäivät saamatta, koska he eivät työskennelleet kohortilla valmiuslain aikana 13.3.–15.6.2020. Työnantaja perustelee asiaa järjestöjen tekemällä sopimuksella, mutta Fröjdin mielestä toisinkin olisi voinut päättää.
– Me olimme kuitenkin valmiuslain aikana palvelusuhteessa sairaanhoitopiiriin. Kohorttihan perustettiin vasta sinä vaiheessa, kun potilaita alkoi tulla niin paljon, ettei muualle mahtunut.
Ilona Fröjd pitää epäoikeudenmukaisena, että koronaosastolla työskennellyt voi jäädä ilman korvausta, mutta työntekijä, joka ei ole hoitanut koronapotilaita ollenkaan, voi saada sen.
– Ei se reilulta tunnu. Me olimme ihan siellä etulinjassa. Olemme tehneet töitä raskaat suojavaatteet päällä, ja silti moni meistä sai koronan. Olen nähnyt ihmisten kuolevan ja yrittänyt lievittää heidän kärsimyksiään viimeisillä hetkillä.
Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstöjohtajan Taina Niirasen mukaan koronakorvaus aiheuttaa tällä hetkellä kovasti harmitusta työntekijöiden keskuudessa, koska samaa työtä tehneistä osa jää ilman korvauksia.
– Pirkanmaan hyvinvointialueen ratkaisu noudattaa pitkälti työmarkkinaneuvotteluissa sovittua palkkaratkaisua. Paikallisissa neuvotteluissa päädyttiin laajentaman valtakunnallisesti määriteltyä joukkoa keväällä 2020 erikoissairaanhoidon tukena toimineisiin koronakohortteihin, Rauhanniemi S37:ään sekä Pirkkalan ja Sastamalan kohorttiosastoihin.
Hoitajaliitot hyväksyivät korvauksen ehdot syksyllä
Koronahoitajien kertakorvauksesta päätettiin viime syksynä, kun hoitajaliitot Tehy ja Super sekä Kuntatyönantajat KT hyväksyivät valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen alan palkkakiistaan.
KT arvioi syksyllä, että kertakorvauksen piirissä on kymmeniä tuhansia hoitajia. Korvaus ei lähtökohtaisesti koske perusterveydenhuollon hoitajia.
Tehyn valtuusto hyväksyi koronabonuksen sisältäneen sovintoehdotuksen yksimielisesti. Liiton toiminnanjohtajan Else-Mai Kirvesniemen mukaan ehdotus kannatti hyväksyä.
– Ehdotus piti sisällään erinomaisen palkkaratkaisun hoitajille ja merkittäviä parannuksia muihin työehtoihin. Ei sitä hylätä kannattanut, eikä sovintoehdotusta voi hyväksyä vain osittain.
Kirvesniemen mukaan useat mielensä pahoittaneet hoitajat ovat ottaneet liittoon yhteyttä, koska he eivät saa kertakorvausta.
Hyvinvointialueet voivat tulla hoitajia vastaan
Korvauksen rajauksesta kuitenkin neuvotellaan paikallisesti. Ainakin noin puolet hyvinvointialueista maksaa korvauksen isommalle hoitajajoukolle kuin palkkaratkaisu edellyttää, Kirvesniemi sanoo.
– Sovittelijan rajaus ei huomioi kaikkia hoitajia, jotka joustivat ja venyivät koronan aikana. Pidän erittäin hyvänä, että moni työnantaja on maksanut korvausta laajemmin.
Esimerkiksi Kanta-Hämeen hyvinvointialueella paikallinen Tehy neuvotteli koronakorvaukset myös kahden perusterveydenhuollon vuodeosaston hoitajille.
Tuula Peltomaan kaltaiset työpaikkaa vaihtaneet jäivät kuitenkin nuolemaan näppejään.
– Heille ei jäänyt neuvotteluissa tilaa. Koronakorvauksen maksamisen reunaehdot olivat tiukat ja yhtenä ehtona oli sama työnantaja. Ehtojen ohittaminen ei neuvotteluissa ollut mahdollista, sanoo Kanta-Hämeen Tehyn pääluottamusmies Piritta Järvinen.
”Kollegat eivät tietenkään tykkää”
Tuula Peltomaa aikoo pitää päänsä. Hän ei koronapotilaita enää hoida, ellei tilille tipu 600 euroa.
– Tietenkin hoidan heitä päivystyksessä, mutta jos tiedän etukäteen potilaan koronasta, en ota häntä hoitaakseni. Kollegat eivät tietenkään tykkää.
Peltomaa kertoo tehneensä täyttä työpäivää koko korona-ajan. Hän arvioi, että epidemian pahimpina aikoina noin kolme neljästä hänen potilaastaan oli koronapositiivinen.
Peltomaa aikoo vielä neuvotella työnantajansa kanssa korvauksen saamiseksi.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 1.4.2023 klo 23:een saakka.