Yliopistojen monimutkainen todistusvalinta pannaan uusiksi keväällä 2026.
Luonnos ylioppilastutkinnon arvosanojen uusista pisteytyksistä on saatu valmiiksi ja siitä kerätään lausuntoja.
Yliopistot päättävät uusista pisteytyksistä lopullisesti myöhemmin tänä vuonna. Käytännössä linjaukset tehdään toukokuun puoliväliin mennessä.
Uudistus tehdään, koska vuonna 2020 käyttöönotetut pisteytysmallit ovat saaneet kovaa arvostelua ja herättäneet huolta todistusvalinnan vaikutuksesta lukio-opiskeluun ja lukiolaisten jaksamiseen.
Muun muassa Lukiolaisten liitto on vaatinut johdonmukaisempaa pisteytystä esimerkiksi pitkän matematiikan arvosanan korostuneen merkityksen vuoksi.
Pistetaulukkojen määrä putoaa kymmenillä
Nykyisten noin 50 erilaisen pistetaulukon sijaan esitetään 11 pistetaulukon käyttöönottoa.
Tässä jutussa esittelemme myöhemmin esimerkkeinä viisi pistetaulukkoa, joita kaavaillaan sovellettavaksi aloilla, joissa on paljon hakijoita ja opiskelupaikkoja.
– Kehittämistyön yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on selkeyttää todistusvalintaa vähentämällä pistetaulukoiden määrää sekä vähentää lukiolaisten paineita, kertoo Unifin koulutusvararehtorikokouksen puheenjohtaja Marja-Leena Laakso.
Nykyistä pisteytysmallia on arvosteltu muun muassa siitä, että se eriarvoistaa aineita.
Nykyisessä mallissa pisteiden määrä perustuu kunkin aineen kurssien lukumäärään lukiossa. Esimerkiksi fysiikan arvosanasta saa paremmat pisteet kuin yhteiskuntaopista, kun hakija pyrkii oikeus- tai kauppatieteelliseen koulutukseen.
Uudistuksessa reaaliaineiden pisteytys perustuu näkemykseen siitä, mitkä lukioaineet antavat hakijalle haetun alan kannalta keskeistä osaamista.
Reaaliaineiden pisteytystä on tasattu siten, että lukiolainen voisi valita kirjoitettaviksi aineiksi häntä eniten kiinnostavat aineet sen sijaan, että valitsisi eniten pisteitä tuottavat aineet.
Äidinkielestä pääsääntöisesti eniten pisteitä
Äidinkielen painoarvoa on jonkin verran nostettu. Äidinkieli ja kirjallisuus on eniten pisteitä tuottava aine muilla kuin matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla.
Äidinkieli on myös kaikissa taulukoissa kaikilta hakijoilta pisteytettävä aine.
Painotus johtuu siitä, että äidinkielen osaaminen on tunnistettu kaikilla aloilla keskeiseksi yliopisto-opinnoissa menestymisen kannalta.
Matematiikan painotus vaihtelee aloittain
Matematiikan painotus vaihtelee luonnoksessa nykyistä selvemmin eri alojen välillä.
Matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla pitkästä matematiikasta saisi jatkossakin selkeästi eniten pisteitä.
Muilla aloilla myös lyhyen matematiikan oppimäärän katsotaan antavan hyvät lähtökohdat alan opinnoille, joten pitkän ja lyhyen matematiikan antamia piste-eroja on kavennettu.
– Haluamme kannustaa kaikkia nuoria matematiikan opiskeluun sekä valitsemaan matematiikan oppimäärä omien valmiuksien ja tavoitteiden mukaan, sanoo Laakso.
Vaikka matematiikan painoarvo hieman vähenee, sillä olisi jatkossakin paljon vaikutusta pisteiden kertymiseen.
Lyhyistä kielistä nykyistä enemmän pisteitä
Lyhyen oppimäärän kielten pisteytys on nostettu luonnoksessa reaaliaineiden pisteytyksen tasolle.
Syynä tähän on se, että vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt jo pitkään, ja yliopistot ovat huolissaan Suomen kielivarannon kapenemisesta.
Kielten opiskelun katsotaan olevan yleissivistävää ja kehittävän viestintä- ja kulttuuritaitoja.
Lukiolaisten liitto on tyytyväinen
Luonnos saa kiitosta Lukiolaisten liitosta. Yliopistojen käynnistämässä kehittämishankkeessa on kuultu liittoa ja lukiolaisia laajemminkin.
– Tämä vaikuttaa todella hyvältä. Se on paljon johdonmukaisempi kuin aikaisempi, ja ollaan tosi tyytyväisiä, sanoo Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Ella Siltanen.
– Lukiolaiset kokevat tosi paljon paineita siitä, että pitäisi heti lukion alussa tietää, mitä kirjoittaa. Tämä ohjaa kirjoittamaan aineita, mitkä aidosti kiinnostavat lukiolaista. Tämä on erittäin tärkeää.
Lähes kaikki uudet pistetaulukot koskevat useampia aloja.
Pisteytettäviä aineita on pääsääntoisesti viisi. Jos hakijalta puuttuu jokin hakukohteessa pisteytettävistä aineista, hän ei saa siitä pisteitä.
Hakija voi kuitenkin tulla valituksi ilman kyseistä ainetta, jos hänen muista aineista saamansa todistuspisteet riittävät opiskelupaikan saamiseen eikä aineen arvosana ole hakukohteessa kynnysehtona.
Kauppatieteissä ja kasvatusalalla reaalit samanarvoisia
Luonnoksen mukaan kauppatieteet, kasvatusala ja logopedia käyttäisivät taulukkoa, jossa kaikki reaaliaineet ovat samanarvoisia.
Pitkä matematiikka tuottaisisi toiseksi eniten pisteitä äidinkielen jälkeen. Ero lyhyen matematiikan arvosanaan olisi arvosanasta riippuen pisteen kymmenyksestä reiluun kolmeen pisteeseen.
Pitkästä kielestä saisi yhtä paljon pisteitä kuin lyhyestä matematiikasta.
Kauppatieteisiin on kynnysehtona matematiikan arvosana. Todistusvalinnassa ei voida valita hakijaa, joka ei ole kirjoittanut lyhyttä tai pitkää matematiikkaa hyväksytysti.
Logopediassa kynnysehtona on vähintään magnan arvosana äidinkielestä. Kasvatusalalla ei ole kynnysehtoja, mutta läpäistävänä voi olla soveltuvuuskokeita.
Oikeus- ja yhteiskuntatieteissä reaaliaineissa piste-eroja
Yhteistä taulukkoa esitetään myös oikeus-, viestintä-, yhteiskunta-, kirjallisuus- ja kulttuuritieteisiin, taiteiden tutkimukseen, kotimaisiin kieliin ja alkeistasolta aloitettavien vieraiden kielten opintoihin hakevien valintaan.
Näille aloille pyrittäessä humanistis-yhteiskunnallisista realiaineista saisi enemmän pisteitä kuin muista reaaliaineista.
Kirjallisuustieteissä kynnysehtona on äidinkielestä vähintään magna ja viestintätieteissä vähintään cum laude.
Myös suomen kielen, saamen kielen ja pohjoismaisten kielten opintoihin on aineen arvosanaan perustuvia kynnysehtoja.
Muille aloille ei ole ehdotettu kynnysehtoja.
Tekniikan aloilla ja lääketieteissä painottuu pitkä matematiikka
Tekniikan alan, kemian ja fysikaalisten tieteiden yhteisessä taulukossa näkyy selkeästi matemaattis-luonnontieteellisten aineiden arvosanojen painottaminen.
Pisteitä kertyy äidinkielen sijaan eniten pitkästä matematiikasta.
Tekniikan alalla kynnysehtona on pitkä matematiikka, jossa vaadittu arvosana sovittaisiin alan kanssa erikseen.
Kemiassa ja fysikaalisissa tieteissä on kynnysarvosanat pitkän ja lyhyen matematiikan kirjoittaneille.
Lääketieteellisillä aloilla ja biolääketieteessä todistusvalinnan pisteet kertyisivät jatkossakin muista aloista poiketen kuudesta arvosanasta.
Pistetyksessä painotetaan vahvasti matemaattis-luonnontieteellisiä aineita. Eniten pisteitä saa näillekin aloille pitkästä matematiikasta. Kynnysehtoja ei ole.
Elintarviketieteet, maataloustieteet, matemaattiset tieteet, taloustieteet, informaatioverkostot, tietojenkäsittelytieteet ja tietojärjestelmätiede on luonnoksessa niputettu samaan pistetaulukkoon, jossa painotetaan pitkää matematiikkaa.
Yhteistä pitkää matematiikkaa painottavaa taulukkoa esitetään käytettäväksi myös biokemian, biologian ja ympäristötieteiden, farmasian, geotieteiden, metsätieteiden ja ravitsemustieteen opiskelijavalinnoissa.
Terveystieteiden ja liikuntapedagogiikan opiskelijavalintojen perusteena olisi pistetaulukko, jossa painotetaan terveystietoa ja kaikilta hakijoilta pisteytetään pitkä tai lyhyt matematiikka.
Vieraiden kielten valinnoissa yhteinen taulukko
Vieraiden pitkien kielten hakukohteet, joissa vaaditaan kielen aiempaa osaamista, käyttäisivät luonnoksen mukaan samaa taulukkoa.
Eniten pisteitä saisi äidinkielestä, hakukohteen kielen arvosanasta ja pitkän matematiikan arvosanasta.
Pitkän kielen ja lyhyen matematiikan arvosanat ovat pisteytyksessä yhtä arvokkaita. Reaaliaineista eniten pisteitä saisi humanistis-yhteiskunnallisista aineista.
Kielillä on erilaisia kynnysehtoja. Korkein on pitkän englannin eximian arvosanavaatimus.
Filosofialla, historialla ja teologialla olisi sama taulukko. Näilläkin aloilla eniten pisteitä kertyisi äidinkielen arvosanasta, haun kohteena olevan aineen arvosanasta ja pitkän matematiikan arvosanasta.
Psykologialle ja maantieteelle on luonnoksessa omat pistetaulukot.
Psykologiassa kaikilta hakijoilta pisteytetään äidinkielen ja psykologian lisäksi pitkä tai lyhyt matematiikka, mutta kynnysehtoja ei ole.
Maantieteessä pistetys on tehty samalla periaatteella.
Kaikki pistetaulukot, myös kansainvälisten ylioppilastutkintojen arvosanojen pistetaulukot, löytyvät Otakantaa.fi-palvelusta, jossa voi antaa lausuntoja uudistuksesta 21. huhtikuuta asti.
Yliopistot päättävät keväällä 2026 käyttöön tulevasta todistusvalinnan pisteytyksestä lopullisesti elokuun loppuun mennessä ja uusi pisteytys julkaistaan yliopistovalinnat.fi-sivustolla syyskuussa.
Juttua on täydennetty Lukiolaisten liiton kommenteilla klo 19.08.
Aiheesta voi keskustella