Yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajat kohtasivat viimeisessä suuressa vaalikeskustelussa.
Kutkuttavasta tilanteesta huolimatta viimeisessä tentissä ei nähty juurikaan muutoksia tutuksi tulleisiin asetelmiin. Puheenjohtajat pelasivat varman päälle, kirjoittaa politiikan toimittaja Matti Koivisto.
Repiviä erimielisyyksiä riittää suhtautumisessa talouteen ja työperäiseen maahanmuuttoon. Keskustelu Natosta kuitenkin osoitti, että puolueiden välillä vallitsee yksimielisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurista linjoista.
Pian tentin päätyttyä saatiin uutinen siitä, että Turkki ja sitä myöten kaikki Nato-maat ovat hyväksyneet Suomen jäsenyyden puolustusliitossa.
Suuri vaalikeskustelu on päättynyt.
Kevään vaalikausi huipentuu sunnuntaina 2. huhtikuuta. Tuolloin Yle seuraa varsinaisen vaalipäivän etenemistä, tuloksen kehittymistä ja puolueiden tunnelmia yhdessä asiantuntijoiden kanssa.
Tulosilta nähdään ja kuullaan TV1:ssä, Yle Areenassa ja Radio Suomessa sunnuntaina alkaen kello 19.30. Seuraamme tapahtumia tiiviisti myös verkossa, josta löytyy päivittyvä tulospalvelu sunnuntaina alkuillasta lähtien.
Kiitos mukana olemisesta!
Puheenjohtajista Essayah, Harkimo, Orpo ja Purra katsovat, että Suomi on niin sanotusti Ruotsin tiellä sisäisen turvallisuuden murtumisessa.
Poliisi on arvioinut, että Suomessa toimii kymmenkunta katujengiä, jotka koostuvat pääosin parikymppisistä toisen polven maahanmuuttajista. Poliisin mukaan ongelmat kasautuvat isojen kaupunkien lähiöihin.
Orpon mielestä jengiytymiseen pitää puuttua kovalla kädellä. Hänen mukaansa taustalla on segregaatioon liittyviä ongelmia, mutta niiden hoitamiseen tarvitaan laaja patteri toimenpiteitä.
– Olemme esittäneet kovempia rangaistuksia, luvanneet Suomeen tuhat poliisia lisää. Sitten meidän täytyy kaupunkisuunnittelussa, rakentamisessa, kouluissa, kaikessa kiinnittää huomio siihen, että onnistumme paremmin kotoutumisessa – se on mennyt pieleen.
Purran mukaan ongelmiin on ratkaisuna maahanmuuttopolitiikan merkittävä kiristäminen, jotta ongelmia ei synny lisää.
– Vastaavasti nämä ovat pääasiassa toisen polven maahanmuuttajia, eli jokin on jo mennyt hyvin pahasti pieleen. Tässä maassa, joka kotouttamiseen käyttää jatkuvasti merkittävästi lisää rahaa.
Ohisalon mukaan Suomi on edelleen hyvinvointivaltio ja yksi maailman turvallisimmista maista. Andersson oli sitä mieltä, että Suomessa syntyneillä toisen polven maahanmuuttajilla on oltava tunne yhteiskuntaan kuulumisesta ja usko omiin mahdollisuuksiin tulevaisuudessa.
– Kun ei ole enää kokemusta osallisuudesta, syntyy pohjaa jengeille.
Annika Saarikko muistuttaa, että vain hyvin pieni osa maahanmuuttajanuorista kuuluu katujengeihin.
Valtion velka on tällä hetkellä noin 140 miljardia euroa. Julkisen talouden alijäämä kasvaa tänä vuonna, ennakoi valtiovarainministeriö. Pääministeripuolue SDP tavoittelee talouskasvua muun muassa työllisyyden vahvistamisella, koulutuksella ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimilla. Nämä ovat kuitenkin verrattain hitaita keinoja, kun valtion kirstuun tarvitaan nopeasti rahaa.
Sanna Marinin mukaan säästöjä voisi saada yritystukien puolelta.
– Olemme esittäneet myös menosopeutusta. Voisimme katsoa esimerkiksi ympäristölle haitallisia yritystukia, sieltä voi saada aika mittavastikin. Puhumme sadoista miljoonista euroista, Marin sanoi.
Perussuomalaiset etsisi höylättävää muun muassa julkisen hallinnon puolelta. Marinin mukaan julkishallintoa on kuitenkin supistettu vuosikymmenten varrella jo niin paljon, ettei sieltä miljardisäästöjä tule.
Orpo puolestaan kertoi kokoomuksen esittäneen konkreettisia leikkauskohteita, mutta esimerkiksi Andersson ei ollut luettelosta vakuuttunut.
Saarikon mukaan velasta on tullut erityisen suuri ongelma juuri nyt, kun velalla on taas hinta korkojen nousun myötä. Hän kaivaisi säästöjä isoista hankkeista.
– Minä aloittaisin siitä, että tingitään asioista, jotka ovat tulevaisuuden isoja menoja. Meillä ei ole varaa näihin uusiin, miljardien raidehankkeisiin.
Muun muassa Petteri Orpo ja Annika Saarikko kritisoivat rajusti perussuomalaisten näkemyksiä työperäisestä maahanmuutosta. Saarikko ihmetteli yleistä nuivaa suhtautumista maahanmuuttoon, Orpo puolestaan moitti Purraa ratkaisujen puutteesta.
Purra vastasi, ettei perussuomalaisilla ole mitään kohdennettua, osaamisperusteista maahanmuuttoa vastaan.
– Se on täysin eri asia kuin luetella näitä lukuja, että jonnekin vain tulee. Meidän järjestelmä ei houkuttele näitä osaajia, heidän määränsä on hyvin, hyvin maltillisesti noussut. Sen sijaan vuosi vuodelta nousee nimenomaan tulonsiirtoihin nojaavien määrä.
Purran mukaan ulkomaisia osaajia houkutellaan samoin kuin kotimaisia osaajia Suomen sisällä: esimerkiksi verotuksen kautta.
Harkimon mielestä ongelma piilee juuri houkuttelevuudessa. Suomea on markkinoitava paremmin, hän sanoi.
– Meidän pitää kertoa vahvuudet ja tehdä niitä vahvuuksia enemmän.
Nykyinen hallitus on tukenut vahvasti työperäistä maahanmuuttoa. Li Andersson on kuitenkin huolissaan siitä, että ulkomailta tulleita käytetään hyväksi suomalaisilla työmarkkinoilla.
– Puhutaan tapauksista, joissa maksetaan alempaa palkkaa kuin työehtosopimus määrittää. Siihen tarvitaan nykyistä järeämpiä työkaluja, kuten alipalkkauksen kriminalisointia, joukkokanneoikeutta ay-liikkeelle ja myös lisää valvontaa.
Anna-Maja Henriksson on samaa mieltä siitä, että valvontaa tarvitaan.
– Meidän pitää myös pystyä luottamaan siihen, että yritykset hoitavat asiat niin, että jokainen saa sen palkkansa.
Kaikki puheenjohtajat Li Anderssonia lukuun ottamatta uskalsivat väittää, että jos heidän puolueensa olisi hallitusvastuussa, työllisyysaste nousisi vähintään 80 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Tällä hetkellä työllisyysaste Suomessa on noin 74 prosenttia. VM ennusti viime viikolla, että tänä vuonna työllisten määrä vähenee ja työttömyysaste nousee.
Riikka Purra nosti esiin kaksi ryhmää, jotka ovat erityisen ali- tai vajaatyöllisiä tai työelämän ulkopuolella: ensinnäkin nuoret, jotka eivät pääse työuralle tai edes saavuta tutkintoa, ja toisekseen vanhemmat ihmiset.
– Meidän yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on selvästi alhaisempi kuin Ruotsissa. Tässä on vaikka työnantajilla myös peiliin katsomisen paikka.
Maria Ohisalo puolestaan nostaisi työllisyyttä ensisijaisesti panostamalla koulutukseen ja työperäiseen maahanmuuttoon.
– Yksi iso kysymys on se, että täällä on jo paljon ihmisiä, jotka ovat tulleet muualta maailmasta. Heidät kaikki pitää saada töihin, he haluavat olla osallisia ja tehdä töitä.
Puheenjohtajista Andersson, Marin ja Ohisalo olisivat valmiita keventämään työntekijöiden taakkaa palauttamalla sosiaaliturvamaksuja eli ns. kiky-maksuja työnantajille.
– Mielestämme tämä olisi oikeudenmukaista. Valtiontalouden näkökulmasta se olisi varsin järkevää, suomalaiset yritykset ja elinkeinoelämä kyllä hyötyvät siitä, että pidämme tavallisten ihmisten ostovoimasta huolta, sanoi Marin.
Sen sijaan Purran mukaan palkansaajien pärjäämiseen on parempia keinoja puuttua kuin kiky-maksujen siirtäminen. Hän katsoo, että työntekijät ja työnantajat ovat lopulta samassa veneessä.
– Perussuomalaiset ei näe luokkataistelua, jossa yrittäjä ja työntekijä ovat toisilleen vastakkaiset. Molempien hyvä edistää yhteistä hyvää, Purra sanoi.
Harkimon mukaan keskustelussa rahan jakamisesta unohtuu usein se, mistä raha oikeastaan tulee.
– Yritykset tekevät ne rahat ja kasvun. Pienet ja keskisuuret yritykset ja yksinyrittäjät tekevät rahat, joita me kaikki jaamme täällä. Jos kuristamme yrityksiä, ne joutuvat vielä ahtaammalle.
Valtiovarainministeriö on ennustanut, että Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia.
Kysymys siitä, olisiko kaikkien palkansaajien tuloveron keventäminen hyvä tapa saada Suomen talous kasvuun, jakoi puheenjohtajat.
– Jos laskisimme tuloverotusta kaikista tuloluokista, isoimmat euromäärät menisivät hyväosaisimmille. Tämä ei ole oikeudenmukaista politiikkaa tilanteessa, jossa meidän pitää tasapainottaa taloutta, totesi Sanna Marin.
Sari Essayahin mukaan on tärkeintä suunnata veroja pieni- ja keskituloisille. Oleellista on varmistaa ostovoiman säilyminen, hän sanoo.
Kaikkien palkansaajien tuloveroa eivät keventäisi myöskään Andersson, Ohisalo ja Saarikko. Toista mieltä kyllä/ei-äänestyksessä olivat Harkimo, Henriksson, Purra ja Orpo.
– Esitämme miljardin veronkevennystä kaikille. Me tehdään se niin, että siinä painotetaan pieni- ja keskituloisia. Se hyöty menee kotitalouksiin, sanoi Petteri Orpo.
Hetkinen...