Sydänleikkausta odottavien lasten hoitoon pääsy Suomessa on viivästynyt hoitajapulan vuoksi, eikä hoito lukuisille lapsille ole toteutunut lakisääteisesti.
Maanantaina 27. maaliskuuta HUS tiedotti, että parhaillaan Uuteen lastensairaalaan jonottaa 85 sydänleikkausta vaativaa lasta. Heistä hieman vajaa puolet, eli 35 on jonottanut kirjaimellisesti laittoman kauan, eli yli hoitotakuun mukaiset 180 vuorokautta.
Kyse on hoitajapulasta. Uudenmaan erikoissairaanhoidosta vastaava HUS-yhtymä tarvitsisi lasten tehohoitoon parikymmentä hoitajaa lisää, eli tavoitteena on vahvistaa hoitajamäärää noin 50 hoitajasta 70 alan osaajaan.
Siksi HUS valmistellut nyt noin kuukauden ajan suurempaa, lasten teho-osastoja koskevaa rekrytointikampanjaa.
HUSin lasten intensiivialueen ylihoitaja Outi Simonen kertoo, että jatkuva ulkoinen rekrytointi on kuitenkin ollut käynnissä ainakin viime heinäkuusta saakka. Lisäksi myös viime vuoden puolella hoitajavajetta koetettiin paikata näkyvämmällä rekrytointikampanjalla.
– Tämä ongelma on valtakunnallinen, eikä koske vain lasten teho-osastoa. Hoitajavaje koskee kaikkia teho-osastoja ja terveydenhuollon kaikkia yksiköitä, Simonen sanoo.
Uuden rekrytointikampanjan viestintää HUS aikoo kohdentaa mahdollisimman moniin eri kanaviin, kuten sosiaaliseen mediaan. Simosen mukaan kampanjassa aiotaan tuoda aiempaa tarkemmin esille juuri teho-osastojen vaativaa arkea.
– Meillä on korkeat odotukset, koska olemme tehneet kampanjaa hyvin ja huolellisesti. Viime kuukausina olemme myös huomanneet, että hoitajilla on kiinnostusta tehohoitotyötä kohtaan, hän sanoo.
Kriittinen tehohoito sujunut hoitajavajeesta huolimatta
Lasten tehohoidon hoitajavaje osoittautui kriittiseksi jo viime syksynä, kun HUS teki omavalvontailmoituksen aluehallintovirastolle ja Valviraan sekä tiedotti sosiaali- ja terveysministeriötä lasten tehohoidon kriittisestä tilasta.
Simonen vakuuttaa, että henkilöstövajeesta huolimatta Uudessa lastensairaalassa on saatu hoidettua kaikki kriittisesti tehohoitoa vaativat lapset.
Sitä varten on rekrytoitu ja koulutettu henkilökuntaa, vahvistettu yhteistyötä vastasyntyneiden sekä aikuisten teho-osastojen kanssa, sekä hankittu äkillisiin puutteisiin hoitajia sisäisten sijaisuuksien kautta.
– Olemme pystyneet hoitamaan mielestäni erittäin hyvin kaikki kriittisesti tehohoitoa tarvitsevat lapset luomalla näitä tukimuotoja siihen tueksi, Simonen sanoo.
HUS aikoo silti lähestyä sydänleikkausta vaativien lapsipotilaiden perheitä kirjeillä, joissa se tiedustelee perheiden halukkuutta lähteä operoitavaksi Kööpenhaminaan. Myöhemmin leikkaukset mahdollistunevat myös Göteborgissa.
Jos arki sujuu, miksi tällaiseen vaihtoehtoon päädyttiin?
Simosen mukaan Pohjoismaat nousivat yhdeksi vaihtoehdoksi raportissa, jonka koosti HUSin lasten tehohoidon saatavuuden työryhmä viime vuoden lopulla. Perheitä ei Kööpenhaminaan lähetetä vasten heidän omaa tahtoaan, mutta silloin voi joutua jonottamaan Suomessa leikkausta pidempään.
Tanskan leikkausmahdollisuutta tarjotaan lapsipotilaille, joilla on sydänleikkaushoitoa vaativa, muttei välittömästi henkeä uhkaava sydänvika tai sydänsairaus.
– Näkisin itse, että se [sydänlasten lähettäminen leikkaukseen Tanskaan] on ihan viimeinen vaihtoehto, Simonen sanoo.
- Yle kertoi syksyllä 2022 helsinkiläisestä Hanna Käyhköstä, joka joutui lapsensa kanssa olemaan jatkuvassa lähtövalmiudessa Uuden lastensairaalan sydänleikkaukseen. Kuuntele alta haastattelu, jossa Käyhkö kertoo syksyn tilanteestaan.