Vaaleihin liittyy monia erikoisiakin faktoja, joita kovin moni ei tiedä. Selvitimme esimerkiksi sen, miksi äänestyksessä käytetään joissain paikoissa lyijykynää ja missä ennakkoääniä säilytetään.
Kysymykset on koottu Yle Uutisten Instagramin-tilin tarina-osiosta, jossa seuraajilta kysyttiin, mikä heitä vaaleissa on aina mietityttänyt.
Kokosimme yhteen eniten esiintyneet 10 mielenkiintoista vaali- ja äänestysfaktaa.
Juttua varten haastateltiin oikeusministeriön vaalijohtajaa Arto Jääskeläistä ja Helsingin kaupungin keskusvaalilautakunnan sihteeriä Veera Reunaa.
1. Miksi vaaleissa ei voi vieläkään äänestää netissä tai sähköpostilla?
Nettiäänestäminen ei ole tarpeeksi tietoturvallista, sähköisiin vaaliuurniin voisi kohdistua tietomurtoja ja vaaleja voisi uhata myös palvelunestohyökkäykset.
Nettiäänestyksessä ei voisi ottaa kunnolla huomioon myöskään vaalisalaisuutta eli periaatteessa kuka tahansa voisi äänestää tunnistautumalla vaikkapa toisen pankkitunnuksilla.
Nettiäänestämistä selvitettiin perusteellisesti vuonna 2017. Silloin tultiin siihen tulokseen, että siinä on enemmän riskejä kuin hyötyjä.
2. Paljonko ehdokas tarvitsee keskimäärin ääniä päästäkseen läpi?
Ehdokkaan läpipääsy riippuu tosi paljon siitä, missä hän on ehdolla ja miten paljon ehdokkaan puolue saa ääniä vaalipiirissä.
Siksi tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, mutta keskimäärin 2 000–3 000 ääntä voi riittää läpipääsyyn, jos ja kun ehdokkaan puolue kerää hyvän potin ääniä useammalta ehdokkaalta kyseessä olevassa vaalipiirissä.
3. Miksi maahanmuuttajat saavat äänestää kuntavaaleissa, mutta eivät eduskuntavaaleissa?
Vain Suomen kansalaiset saavat äänestää eduskuntavaaleissa. Syy tähän on perustuslaissa, jonka mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Paikallisvaaleissa eli kunta- ja aluevaaleissa myös Suomessa asuvilla muiden maiden kansalaisilla on äänioikeus. Näin on ollut kohta jo 30 vuotta.
EU-maiden, Norjan ja Islannin kansalaiset saavat äänestää Suomen paikallisvaaleissa täällä asuessaan vaikka heti. EU-maiden ulkopuolelta tulevien on pitänyt asua Suomessa vähintään kaksi vuotta.
4. Kuka äänet laskee ja miten äänten laskemista valvotaan?
Ääntenlaskeminen on valtava työ, sillä vaaleissa annetaan miljoonia ääniä ja niitä tarkastuslasketaan muutamaan otteeseen. Kaikki äänet lasketaan samassa tilassa niin, että kaikki näkevät koko ajan toisensa.
Äänestyspaikoilla on vaalipäivänä töissä ihmisiä eri puolueista, ja he laskevat äänet ensimmäisen kerran äänestyspaikalla heti, kun äänestys päättyy kello 20 vaalipäivän iltana.
Sen jälkeen äänet tarkastuslasketaan vaalipiirin varsinaisella laskentapaikalla, jossa on töissä vaalilautakunnan rekrytoimia ihmisiä.
Aiemmin vaalipäivänä varsinaisen laskentapaikan ääntenlaskijat ovat laskeneet jo ennakkoäänet valmiiksi.
5. Missä äänet lasketaan?
Vaalipäivänä annetut äänet lasketaan heti äänestyksen päätyttyä äänestyspaikalla. Ennakkoäänet on laskettu vaalipiirin laskentapaikalla aiemmin päivällä.
Vaalipiirin koosta riippuu, milloin äänestysalueilla kertaalleen lasketut äänet viedään vaalipiirin varsinaiselle laskentapaikalle. Siellä äänet lasketaan vielä kertaalleen.
Miksi se riippuu vaalipiirin koosta? Esimerkiksi Helsingissä siirto voidaan tehdä jo sunnuntaina, koska vaalipiiri on vain yksi kaupunki. Sen sijaan esimerkiksi Lapin vaalipiirissä etäisyydet ovat niin pitkiä, että äänet lasketaan vaalipäivänä äänestyspaikoilla. Koko vaalipiirin tarkistuslaskenta tehdään Lapissa vasta maanantaina.
6. Miten ennakkoäänet päätyvät oikeaan paikkaan sunnuntaihin mennessä? Entä missä ennakkoäänet säilytetään?
Ennakkoäänet säilytetään jokaisessa vaalipiirissä varmassa paikassa turvassa sunnuntaihin asti. Paikkaa ei kerrota julkisuuteen, jotta ennakkoon annetut äänet säilyvät turvassa sunnuntain äänten laskentaan asti.
Koska vaaleissa on voinut äänestää ennakkoon missä tahansa Suomessa tai jopa ulkomailla, äänet ovat kirjaimellisesti levällään pitkin Suomea.
Siksi ennakkoon annetut äänet lähetetään joka päivän päätteeksi oikeaan vaalipiiriin, jotta ne ovat siellä jo valmiina sunnuntain ääntenlaskua varten.
7. Miksi äänestyskopissa on lyijykynät?
Ei kaikkialla ole lyijykyniä! Monessa äänestyspaikassa on myös kuulakärkikynät, koska kuulakärkikynällä jäljestä tulee selkeämpi kuin lyijykynällä.
Vaalitoimitsijoiden mukaan kuulakärkikynien toimintavarmuus on parempi, ja niillä on kaikkien helpompi kirjoittaa ja nähdä se, mitä on kirjoittanut.
Lyijykynissä on myös se huono puoli, että ne tylsistyvät ja jonkun pitäisi käydä teroittamassa niitä pitkin päivää. Lyijykynien käyttöä ei ole kuitenkaan kielletty, ja siksi niitä käytetään jossain äänestyspaikoissa. Viime kuntavaaleissa oli koronan takia ulkoäänestyspaikkoja, joissa varmasti olikin lyijykyniä käytössä. Syy tähän on se, että lyijykynä toimii myös kylmemmällä ilmalla eikä hyydy.
Periaatteessa koppiin voi viedä omankin kynän. Ainoastaan hyvin tummaa, paperia läpäisevää tussia ei saa käyttää, koska se voi näkyä äänestyslipukkeesta läpi ja vaalisalaisuus voi vaarantua.
8. Milloin uusi hallitus aloittaa toimintansa?
Koskaan ei voi tietää, kauanko hallitusneuvotteluissa vaalien jälkeen menee. Kun eduskuntavaalit olivat viimeksi huhtikuussa 2019, hallitusneuvottelut alkoivat toukokuun alussa ja uusi hallitus oli kasassa kesäkuun alussa.
Siitä meni muutama päivä, kunnes tasavallan presidentti Sauli Niinistö nimitti uuden hallituksen, ja ministerit aloittivat työnsä.
Joskus hallitusneuvottelut on tosi nopeita, joskus niissä kestää paljon pidempään.
Esimerkiksi vuonna 2015 Juha Sipilän (kesk.) vetämissä hallitusneuvotteluissa saatiin valmista kuukaudessa. Vuonna 2011, kun Jyrki Katainen (kok.) johti hallitusneuvotteluja, kesti kaksi kuukautta saada hallitus ja hallitusohjelma kasaan.
9. Miten vähemmistöhallitus toimisi käytännössä? Onko niitä ollut koskaan?
Suomessa on ollut viimeksi vähemmistöhallitus vallassa 1970-luvulla eli voi sanoa, että Suomessa on totuttu enemmistöhallituksiin.
Enemmistöhallitus tarkoittaa, että hallituksessa ovat edustettuina puolueet, joilla on eduskunnassa yli puolet kansanedustajista. Vähemmistöhallituksessa hallituspuolueet edustaisivat vähemmistöä eli hallituksessa olisi alle puolet 200 kansanedustajasta.
Enemmistöhallitus pystyy ajamaan haluamansa ratkaisut oman enemmistönsä turvin, vähemmistöhallitus tarvitsee ratkaisuilleen ääniä myös oppositiosta.
Muissa Pohjoismaissa vähemmistöhallituksista on tullut enemmän sääntö kuin poikkeus. Suomessa perustuslakikin lähtee siitä, että vaalien jälkeen muodostetaan enemmistähallitus, mutta vähemmistöhallitus ei ole aivan mahdoton vaihtoehto.
10. Mistä tiedän ketä äänestää?
Se onkin iso valinta, sillä vaaleissa on ehdolla yhteensä 2 424 ihmistä. Onneksi tuo jättimäärä rajautuu, sillä voit äänestää vain omassa vaalipiirissäsi olevaa ehdokasta.
Kannattaa tutustua eri medioiden vaalikoneisiin ja sitä kautta ehdokkaisiin. Näissä vaaleissa Yle julkaisi myös puoluekoneen, jossa voi muutaman kysymyksen avulla tutustua eri puolueisiin. Se on hyvä varsinkin äänestäjille, jotka eivät tunne eri puolueita kovin hyvin.
Moni ehdokas kampanjoi myös somessa aktiivisesti. Ja toki myös ihan perinteisesti voi mennä katsomaan kampanjointia paikan päälle sinne, missä ehdokkaat ovat, sillä he kyllä kiertävät ahkerasti ennen vaaleja ihmisten keskuudessa.
- Oletko jo päättänyt, ketä äänestät, tai peräti äänestänyt? Jos et, Ylen vaalikone auttaa.
Entäpä se taktinen äänestäminen? Kuuntele Uutispodcastin jakso aiheesta:
Aiheesta voi keskustella sunnuntai-iltaan klo 23.