Yhdeksän eduskuntapuolueen puheenjohtajat kohtasivat viimeisen kerran Ylen suuressa vaalikeskustelussa äärimmäisen jännittävässä tilanteessa. Viimeisimpien kannatusmittausten mukaan kolme suurinta puoluetta ovat käytännössä yhdessä nipussa ja käytännössä mikä tahansa niistä voi päätyä vaaleissa ykköspaikalle.
Kutkuttavasta tilanteesta huolimatta viimeisessä tentissä ei nähty juurikaan muutoksia tutuksi tulleisiin asetelmiin.
SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin muisti tälläkin kertaa pitää esillä oikeistohallituksen esittämiä leikkauksia, ja kokoomuksen Petteri Orpo varoitteli SDP:n esittämien veronkiristysten vaikutuksista.
Tässä vaiheessa vaalien loppusuoraa puheenjohtajat osaisivat jo esittää toistensa vuorosanat ulkoa.
Tiukassa vaalikamppailussa pienetkin haparoinnit loppumetreillä voivat osoittautua ratkaiseviksi, minkä takia puheenjohtajat pelaavat tässä vaiheessa enemmän varman päälle kuin riskejä ottaen.
Kannatusnosteessa olevia perussuomalaisia haastetaan
Talousaiheissa rintamalinjat olivat tuttuja. Näin myös kysymyksessä sosiaaliturvamaksujen eli niin kutsuttujen kiky-maksujen palauttamisessa työntekijöiltä työnantajille.
Puheenjohtajista SDP:n Marin, vasemmistoliiton Li Andersson ja vihreiden Maria Ohisalo olisivat olleet tähän valmiita muiden puheenjohtajien vastustaessa ajatusta.
Perussuomalaisten kanta asiaan on kuitenkin herättänyt hämmennystä, missä poliittiset kilpakumppanit ovat nähneet iskun paikan.
Perussuomalaisten Riikka Purra ilmoitti eilisessä MTV:n tentissä vastustavansa kiky-maksujen siirtoa työnantajalle, kun taas aiemmin SAK:lle antamassaan vastauksessa perussuomalaiset ilmoitti kannattavansa siirtoa. Puolueen antaman selityksen mukaan kyselyyn annettu vastaus ei ikinä käynyt puoluejohdon työpöydällä, vaan puoluetoimiston työntekijä Matti Putkonen otti vastauksen omiin nimiinsä.
Viimeisessä Ylen tentissä vihreiden Maria Ohisalo syytti Purraa takinkäännöstä. Aiheesta käyty sananvaihto jäi lopulta lyhyeksi, mutta aiemmissa tenteissä melko vähällä haastamisella selvinnyt Purra joutui vastaamaan muilta puolueilta tulevaan arvosteluun aiempaa useammin myös muissa kysymyksissä.
Viimeisin Ylen kannatusmittaus osoittaa perussuomalaisten olevan nousussa, ja SDP:n talouslinjan arvosteluun keskittynyt kokoomus on todellisessa vaarassa jäädä jalkoihin.
Orpo kävikin hyökkäykseen kyseenalaistamalla perussuomalaisten maahanmuuttolinjaukset pelotteluna, josta jäävät puuttumaan vain heinäsirkkaparvet, ja ihmettelemällä perussuomalaisten epäselviksi jääviä leikkauslistoja. Myös muista puolueista ryöpytettiin perussuomalaisten linjauksia työperäiseen maahanmuuttoon.
Vihreät jäämässä SDP:n jalkoihin
Kolmen kärjen perässä tulevat keskikastin puolueet, joista erityisesti vihreillä on ollut hankaluuksia niin kutsuttujen taktisten äänestäjien siirtyessä demareiden taakse.
Vihreiden Ohisalo lähti viimeisessä tentissä haastamaan SDP:tä siitä, että työperäistä maahanmuuttoa edistävät toimet eivät ole hallituskaudella edenneet SDP:n ja keskustan vuoksi. Voi kysyä, olisiko vihreiden kannattanut lähteä korostamaan eroja puolueiden välillä aikaisemmassa vaiheessa vai tapahtuiko herääminen äänestäjävuodon tukkimisessa SDP:n suuntaan liian myöhään.
Repiviä erimielisyyksiä puolueiden välillä riittää suhtautumisessa talouteen ja työperäiseen maahanmuuttoon, mutta tentin alkupuolella käyty keskustelu Natosta osoitti, että puolueiden välillä vallitsee yksimielisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurista linjoista. Yksikään puolue ei ollut valmis tinkimään puolustukseen osoitetuista määrärahoista.
Samaan aikaan tentin kanssa Turkissa parlamentti valmistautui ratifioimaan Suomen Nato-jäsenyyden. Pian tentin päätyttyä saatiin uutinen siitä, että kaikki 30 Nato-maata ovat hyväksyneet Suomen jäsenyyden Natossa.
Vaalien jälkeen muodostetaan siis ensimmäinen hallitus, jonka ohjelmassa Natoa koskevat kirjaukset eivät koske mahdollisuutta hakea jäsenyyttä, vaan sitä, miten Natossa on jatkossa tarkoitus toimia.