Hyppää sisältöön

Riskiraportti: Pitkäkestoisen sähkönjakeluhäiriön todennäköisyys kasvanut Lapissa

Alueellinen riskiarvio ennakoi maakuntaan mahdollisesti kohdistuvia äkkitapahtumia. Pahin vaikutus olisi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvilla iskuilla, mutta niiden todennäköisyys on matala.

Petäjäskosken vesivoimalaitos Kemijoessa Rovaniemellä. Rannoilla on jonkin verran lunta.
Pahin vaikutus olisi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvilla iskuilla. Kuvassa Petäjäskosken vesivoimalaitos Rovaniemellä. Kuva: Janne Järvinen / Yle
Eelis Rytkönen

Lappiin kohdistuvia todennäköisimpiä uhkia ovat tietoliikenteen ja sähköverkon häiriöt, selviää Lapin tuoreesta alueellisesta riskiarviosta. Häiriöt voisivat aiheutua esimerkiksi myrskyjen tai tahallisten vahingontekojen vuoksi.

Arvion mukaan mahdollisuus pitkäkestoisen sähkönjakelu- ja tietoliikennehäiriön todennäköisyydelle Lapissa on kasvanut. Yhtenä syynä on Lapin turvallisuusympäristön muuttuminen. Siihen on vaikuttanut Venäjän aloittama sota Ukrainassa.

– Ukrainan sodan myötä ulkoisina tekijöinä on noussut kriittiseen infraan kohdistuva tahallinen vahingonteko ja informaatiovaikuttaminen, riskienhallintainsinööri Sanna Leiviskä Lapin pelastuslaitokselta kertoo.

Pahin vaikutus olisi kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvilla tahallisilla iskuilla, mutta niiden todennäköisyys on matala.

Lapin alueellisen riskiarvion tarkoituksena on ennakoida maakuntaan mahdollisesti kohdistuvia äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia toimia.

Yhtenä uhkana ”pakolaisase”

Yksi hyvin korkean todennäköisyyden uhkatilanteista on laajamittainen maahantulo, joka voisi myös olla välineellistä. Julkisuudessa on keskusteltu siitä, että Venäjä voisi käyttää ”pakolaisasetta”.

Riskiarviossa laajamittaisen maahantulon skenaario lasketaan alkavaksi, jos esimerkiksi itärajalle Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikoille saapuu niin paljon tulijoita, että rekisteröitymistoimenpiteitä ei voida enää tehdä rajalla.

Turvapaikanhakijoita Torniossa syyskuussa 2015. Jono veti hitaasti Tornion kylmässä sateessa.
Riskiarviossa mainitaan vuosien 2015-16 kokemukset, jolloin maahantulijoita saapui länsirajalle Tornioon Euroopan kautta sekä erillisenä ilmiönä Lapissa Suomen ja Venäjän vastaisella rajalla välineellistettynä maahantulona. Arkistokuva Torniosta syyskuulta 2015. Kuva: Tiina Länkinen / Yle

Lapin pitkät välimatkat ja harva asutus vaikuttavat kahdella tavalla maahantulon hallintaan. Harvat rajan yli johtavat tiet, laajat erämaa-alueet ja arktiset olosuhteet auttavat hallinnassa, mutta toisaalta vähäiset resurssit ja pitkät välimatkat vaikeuttavat viranomaisten toimintaa. Esimerkiksi itärajalle nouseva raja-aita tulee suurimmaksi osaksi Kaakkois-Suomeen.

Myös pelkkä jatkuva pitkäkestoinen maahantulo on sisällytetty riskiskenaarioihin, vaikka se ei olisi yhtä laajamittaista kuin muissa riskiskenaarioissa.

Muihin todennäköisiin uhkiin kuuluvat muun muassa informaatiovaikuttaminen ja laajat maastopalot

Suuret matkailijamäärät voivat vaikeuttaa kriisejä

Uudessa riskiarviossa on huomioitu ensimmäistä kertaa Lapin matkailun huippusesonkiaika.

Tuolloin muun muassa onnettomuus voi aiheuttaa suuren potilasmäärän. Matkailusesonkien aikana Lapissa on paljon väkeä, liikennettä ja matkailupalveluja, mikä lisää onnettomuusriskiä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida 1.4. klo 23 saakka.

Juttua korjattu 6.6. klo 15.10: Korjattu tieto itärajan aidasta. Aitaa tulee myös Lappiin.

Suosittelemme sinulle