Hyppää sisältöön

"Vaaleja on käyty kummallisessa kansallisessa tyhjiössä" – politiikan tutkija kritisoi vaalitenttien teemoja ja niiden puutetta

Valtio-opin dosentti Hanna Wass kutsuu kevään eduskuntavaaleja vakuumivaaleiksi. Politiikan toimittajat sysäävät vastuuta poliitikoille, jotka eivät tee omia avauksia vaalitenteissä.

Yleisen valtio-opin dosentti ja politiikan tutkija Hanna Wass kritisoi vaalitentteihin valittuja teemoja Viimeinen sana -ohjelmassa.
Lotta Sillanmäki

Kevään eduskuntavaalien suureksi teemaksi ennustettiin taloutta, mutta se ei näytä toteutuneen ainakaan odotetussa mittakaavassa. Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti, politiikan tutkija Hanna Wass nimittää nyt käynnissä olevia vaaleja ”vakuumivaaleiksi”.

– Olemme käyneet hyvin kummallisessa kansallisessa tyhjiössä nämä vaalit, joka on omituista, kun ajattelee ympäröivää maailmaa. Meillä ei ole ollut EU:ta, ei ole ollut Venäjä-suhteita, eikä Natoa. Meillä ei ole ollut oikeastaan muuta kuin kansalliset teemat, Wass kuvailee vaalien ympärillä käytyä keskustelua.

Wassin mukaan on median tehtävä määrittää, millaista keskustelua vaalien alla käydään, sillä puolueet vastaavat kysymyksiin, joita niille esitetään.

– Jos tenteissä tai keskusteluissa ei ole pinnalla ne kysymykset, joista tuleva eduskunta päättää, niin silloinhan äänestäjät eivät saa sitä informaatiota, mitä tarvitsevat tehdäkseen valistuneita valintoja.

Esimerkkinä käsittelemättä jääneistä teemoista Wass mainitsee vihreän siirtymän ja Ukrainan tukemisen, joiden rahoitusta tulevan hallituksen täytyy pohtia. Median roolista vaalien teeman asettajana keskusteltiin Viimeinen sana -ohjelmassa.

Useita vaalitenttejä vetänyt MTV:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki sanoo tuntevansa piston sydämessään käsittelämättä jääneistä teemoista, mutta vyöryttää vastuuta myös poliitikoille.

– Muistan vielä sen ajan, että vaalitentteihin tultiin tekemään avauksia. Eli myös puolueet ottivat vastuuta siitä, he yrittivät ottaa sen agendan. Nyt he tulevat lapaset ojossa sinne kertomaan samat lauseet, mitä ovat tehneet tentistä toiseen.

Vaalitenttejä on voinut viime viikkoina seurata päivittäin eri medioissa. Puolueiden puheenjohtajilla on voinut olla jopa samana päivänä useita vaalitenttejä.

Helsingin Sanomien politiikan toimittaja Marko Junkkari myöntää, ettei vaalitenttien määrässä ole mitään järkeä, kun samat kysymykset toistuvat tentistä toiseen.

– Joskus on pohdittu, voisiko media sopia, että jonkun välineen tentti käsittelisi vähän enemmän jotain ja toisen taas toista. Mutta ei tällaisia sopimuksia oikein voi tehdä, koska kaikki haluavat kuitenkin kysyä ne tärkeimmät asiat, Junkkari sanoo.

Lehtimäenkin mielestä puheenjohtajavetoisia tenttejä on liikaa. Tenttiväsymyksen näkee puolueiden puheenjohtajista vaaliviikolla, kun heillä on ääni poissa eikä keskustelua saa enää syttymään.

– Säälittää tätä sirkusseuruetta, joka siirtyy studiosta ja tenttipaikasta toiseen. Kyllähän sen huomaa, että tuoreus katoaa myös puheenjohtajilla, koska he tietävät jo niin tarkkaan toistensa iskut ja kohdat, joissa he esittävät roolilauseensa ja haastavat.

Hanna Wassin mukaan tenttien runsaus on hankalaa myös tutkijoille, jotka asetetaan joko ”tanssikilpailutuomarin” rooliin arvioimaan, kuka oli ärhäkkä ja kuka pirtsakka, tai kommentoimaan kannatusmittauksia.

– Siinä on aika vaikea osoittaa, mikä on tutkimuksen lisäarvo.

Katso koko Viimeinen sana -lähetys Yle Areenasta.

Suosittelemme sinulle