Jokainen turvallisuusneuvoston 15 jäsenmaasta hoitaa kiertävää puheenjohtajuutta kuukauden kerrallaan.
Edellisen kerran Venäjä oli puheenjohtajana helmikuussa 2022. Tuolloin se aloitti hyökkäyksen Ukrainaan.
YK:n ulkopuolinen Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) antoi pidätysmääräyksen maaliskuussa. Pidätysmääräys koskee Venäjän lapsikaappauksia Ukrainasta ja aikuisten pakkosiirtoja Venäjän alueelle.
Pysyvää turvallisuusneuvoston jäsentä ei voida sulkea pois työskentelystä
Turvallisuusneuvostoon kuuluu Venäjän lisäksi neljä maata. Ne ovat Yhdysvallat, Britannia, Ranska ja Kiina.
Erityisesti Ukraina on vaatinut ponnekkaasti Venäjän sulkemista pois turvallisuusneuvoston istunnoista.
Yhdysvallat on ilmoittanut, ettei se voi estää turvallisuusneuvoston pysyvää jäsentä toimimasta. Yhdysvaltain mukaan YK:n peruskirja ei salli pysyvän jäsenen erottamista.
Puheenjohtajan rooli on enimmäkseen seremoniallinen. Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzia on kuitenkin ilmoittanut tuovansa keskusteluun muun muassa aseidenrajoituskysymyksiä.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on vaatinut Venäjän pysyvän jäsenyyden peruuttamista.
YK:n turvalllisuusneuvoston tehtävänä on ylläpitää rauhaa maailmassa.
Pysyvien jäsenten lisäksi neuvostossa on kymmenen vaihtuvaa jäsentä.
Suomen YK-lähettiläs: Turvallisuusneuvoston uskottavuuteen vaikuttaa raskaasti, kun pysyvä jäsen valloittaa naapurin alueita
YK-suurlähettiläs Elina Kalkku uskoo neuvoston toimintakyvyn säilyvän Venäjän kuukauden mittaisesta puheenjohtajuudesta huolimatta.
Venäjästä tuli lauantaina YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtaja huhtikuun ajaksi. Puheenjohtajuus kiertää turvallisuusneuvoston jäsenten kesken ja vaihtuu kuukausittain.
Ehkä jotain tulevasta oli odotettavissa, kun Venäjä esitti turvallisuusneuvostolle maanantaina erillisen tutkimusryhmän perustamista tutkimaan Nord Stream -kaasuputkien räjähdyksiä. Venäjän päätöslauselmaehdotus hylättiin.
– Venäjä on toiminut tällä tavalla jo pitkin matkaa turvallisuusneuvostossa. Se ei koske pelkästään kuukauden mittaista puheenjohtajuutta. Se on tehnyt erilaisia Ukrainaan liittyviä istuntopyyntöjä ja saanut aikaan käsittelyjä turvallisuusneuvostossa omista lähtökohdistaan, kertoo Suomen YK-suurlähettiläs Elina Kalkku.
– On selvää, että turvallisuusneuvoston uskottavuuteen on aika raskaasti vaikuttanut se, että yksi pysyvä jäsen on ryhtynyt valloittamaan ja liittämään naapurimaan alueita itseensä. Tämä on keskeinen ongelma.
Hän katsoo, että kuukauden puheenjohtajuus ei tätä perusongelmaa suuresti muuta.
”Neuvosto pystynyt käsittelemään muita asioita”
Kalkun näkemyksen mukaan turvallisuusneuvoston toimintakyky säilyy Venäjän puheenjohtajuudesta huolimatta.
– Turvallisuusneuvosto on pystynyt käsittelemään valtavasti asioita myös sodan aikana. Se on esimerkiksi jatkuvasti hyväksynyt erilaisten rauhanturvaoperaatioiden mandaatteja, käsitellyt Afrikan ja Lähi-idän kysymyksiä, seksuaalivähemmistöjen asioita ja jopa käsitellyt merenpinnannousua.
Kalkku sanoo turvallisuusneuvoston laajentaneen näkökulmaansa, ja hän uskoo sen pystyvän käsittelemään tämäntyyppisiä asioita tulevaisuudessakin.
– Kyllä jännitteet ovat kasvaneet eikä työskentely ole välttämättä helppoa, mutta ei neuvosto toimintakyvytön ole, vaikka Venäjä toisi omia tulokulmiaan käsittelyyn.
Reuters, AFP, STT