Saarikko arvioi omaa asemaansa keskustan puheenjohtajana kevään kuluessa. Vihreiden Ohisalon mukaan puolueen kynnys lähteä hallitukseen on äärimmäisen korkea.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah ei ota vielä kantaa siihen, näkeekö hän puolueensa tulevalla kaudella hallituksessa vai ei.
Edellisen kerran kristillisdemokraatit istui hallituksessa vuosina 2011–2015.
Essayah pitää kuitenkin tärkeänä, että tuleva hallitus lähtee uudistamaan Suomea sekä viemään talouteen liittyviä haasteita ja rakenteellisia uudistuksia eteenpäin.
– Tarvitsemme isoja rakenteellisia muutoksia muun muassa sosiaaliturvaan ja työmarkkinoille. Näitä pitää vaan olla rohkeutta sitten tehdä. Toivon, että sellainen hallitus Suomelle löytyy ja sellaisessa hallituksessa kristillisdemokraatitkin voisivat olla mukana.
Kd sai sunnuntain eduskuntavaaleissa 4,3 prosentin kannatuksen ja viisi kansanedustajaa eduskuntaan.
Vihreiden entinen puheenjohtaja ja nykyinen europarlamentaarikko Ville Niinistö ei aio asettua ehdolle vihreiden puheenjohtajaksi ensi kesänä.
– Olen ollut vihreiden puheenjohtajana kuusi vuotta. Kukaan tässä puolueessa ei ole ollut niin pitkään puheenjohtajana. Eiköhän pidetä ennätys kuudessa vuodessa edelleenkin, Niinistö sanoo.
Pääministeriehdokas Petteri Orpo (kok.) pyrkii kilpailuttamaan perussuomalaisia ja SDP:tä, mutta hallitusvaihtoehdot ovat vähissä, arvioi Ylen politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.
Enemmistöhallituksen kokoaminen vaatii kompromisseja puolueiden välillä.
Kokemuksen mukaan pääministerin paikalla on hintansa ja pääministeripuolue joutuu joustamaan eniten, jotta hallitus saadaan ensin kasaan ja pidetään sitten pystyssä.
Kymmenen perussuomalaisten 16 piirijohtajasta kannattaa puolueen osallistumista kokoomuksen johtamaan hallitukseen, kertoo Uutissuomalainen (USU).
Kuusi piirijohtajaa ei ota asiaan kantaa. Yksikään ei vastusta hallitukseen lähtöä. Moni kokoomusyhteistyötä kannattavistakin asettaisi kuitenkin hallitukseen osallistumiselle ehtoja.
Kynnyskysymykseksi puheenjohtajat nostavat useimmiten maahanmuuton ehtojen kiristämisen. Myös talouden tasapainotus, ilmastopolitiikan tavoitteiden maltillistaminen ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvät asiat nousevat vahvasti esiin.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo puolueen olevan valmis hallitusneuvotteluihin.
– Hallitusneuvotteluista ei tule helppoja. Suomen ruotsalainen kansanpuolue on valmis neuvottelemaan, mutta emme tingi arvoistamme, Henriksson sanoo tiedotteessa.
Henriksson sanoi tammikuussa olevan hyvin epätodennäköistä, että puolue olisi samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa. Hän ei kuitenkaan täysin torjunut mahdollisuutta hallitusyhteistyöhön.
Vaaleissa toiseksi tullut perussuomalaiset nosti paikkamääräänsä 39:stä 46:een. RKP säilytti yhdeksän edustajanpaikkaansa.
SDP:n varapuheenjohtajan Matias Mäkysen mukaan on selvää, että SDP osallistuu hallitusneuvotteluihin, kun kutsu käy.
– Totta kai olemme aina valmiita hallitusvastuuseen, sen vuoksi ylipäätään vaaleissa ollaan ehdolla. Mutta ei tietenkään hinnalla millä hyvänsä.
Hallitusvastuu perussuomalaisten kanssa ei edelleenkään maistu.
– Tilanne ei ole vaalien jälkeen muuttunut mihinkään. Näemme, että perussuomalaisten kanssa on hyvin vaikeaa muodostaa hallitusta, kun arvoasiat eroavat niin paljon.
Mäkynen ei ota kantaa sinipunahallituksen mahdollisuuksiin, mutta toteaa, että talouskysymyksistä on oleellista päästä hallitusohjelmassa yhteisymmärrykseen.
– Sopeutuksesta kaikki puolueet ovat olleet samaa mieltä. Uskomme, että kahden vaalikauden sopeutustavoite on realistinen. Mutta se edellyttää myös työllisyyden ja talouskasvun vahvistamista.
SDP pitää hänen mukaansa kiinni kynnyskysymyksistään: koulutuksesta tai sosiaaliturvasta leikkaaminen ei puolueelle käy.
Mäkynen ottaa kantaa myös näissä vaaleissa nähtyyn taktiseen äänestämiseen, mikä todennäköisesti toi ääniä SDP:lle vihreiden ja vasemmistoliiton suunnalta. Hänen mukaansa ilmiö ei liity vain näihin vaaleihin.
– SDP on selkeä ykkösvaihtoehto ihmisille, jotka ovat vasemmistolaisia tai ajattelevat ilmastoasioita. Se ei ole miltään puolueelta pois tai mitään puoluetta vastaan. Vaan jokaisen äänestäjän asia, eivätkä puolueet omista yhtäkään ääntä.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja maassa kolmanneksi eniten ääniä saanut Elina Valtonen sanoo, ettei kokoomus ole sulkenut ovia hallitusyhteistyötä yhdeltäkään puolueelta.
– Elämme nyt aika haasteellista aikaa, ja sen takia olisi upeaa, jos kaikki puolueet suhtautuvat edes jokseenkin avoimesti mahdolliseen yhteistyöhön. Me olemme avoimia joka suuntaan.
Valtonen kiittelee, että yksikään suuri puolue ei ole kieltäytynyt hallitusvastuusta.
Valtosen mukaan kokoomukselle olennaista on, että julkinen velkaantuminen saadaan “pikkuhiljaa aisoihin”.
– Haluamme hakea sellaista hallitusyhteistyötä, jossa pystytään näissä reunaehdoissa toteuttamaan järkevää politiikkaa.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo ei ole vielä päättänyt, aikooko hän hakea kesän puoluekokouksessa jatkoa puheenjohtajan tehtävässä.
Ohisalon toinen kaksivuotiskausi puheenjohtajana päättyy puoluekokouksessa 11.–12. kesäkuuta Seinäjoella.
Hän kertoo ilmoittavansa asiasta pääsiäisen jälkeen.
Ohisalon mukaan vihreiden kynnys lähteä hallitukseen on eilisen vaalituloksen jälkeen “äärimmäisen korkea”.
– Emme lähde hallitukseen, joka leikkaa koulutuksesta, jarruttaa ilmastokriisin ja luontokadon torjunnassa tai lisää eriarvoisuutta. Vihreät ei suostu viherpesemään sellaisen hallituksen politiikkaa, Ohisalo toteaa tiedotteessa.
Vaalitappiosta huolimatta puolue aikoo puheenjohtajan mukaan olla vastavoima "sisäänpäinkääntyneelle, ihmisiä erottelevalle ja ympäristöä tärvelevälle politiikalle".
Ohisalo korostaa, että tappio on samaan aikaan tilaisuus puolueelle uudistaa itseään.
– Olemme puolueena saavuttaneet pohjakosketuksen, nyt on aika sisuuntua ja nousta tästä ylöspäin
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko toteaa, että hän tulee puolueen heikon vaalituloksen jälkeen arvioimaan omaa jatkoaan puolueen johdossa.
– Tätäkin tällaisen vaalituloksen jälkeen on välttämätöntä ja perusteltua pohtia. Ratkaisut siihen liittyen teen tämän kevään aikana, Saarikko sanoo.
Saarikko selittää keskustan vaalitulosta pitkälti kahdeksan vuoden hallitusvastuulla. Hän ei ota kantaa siihen, oliko puolueelta virhe lähteä SDP:n vetämään hallitukseen neljä vuotta sitten.
Nyt puolueen paikka on Saarikon mukaan kuitenkin oppositiossa. Vaalituloksesta on hänen mukaansa vedettävä vain yksi selvä johtopäätös.
– Vaalitulos osoittaa selvästi, että Suomen kansa haluaa muut vastuuseen.
– Kantani on yksiselitteinen. Keskustan paikka on nyt oppositiossa.
Saarikko on vakuuttunut siitä, että kokoomus löytää enemmistöhallitukseen kumppaneita muualtakin kuin keskustasta.
Hetkinen...