Suomi liittyy virallisesti sotilasliitto Natoon tiistaina Brysselissä. Suomesta tulee Naton 31. jäsenmaa.
Tiistaina tulee myös kuluneeksi tasan 74 vuotta Naton perustamisesta.
Tässä jutussa Ulkopoliittisen instituutin Natoon perehtynyt tutkijatohtori Iro Särkkä vastaa kuuteen kysymykseen Suomen Nato-jäsenyydestä.
1. Suomen piti toimittaa liittymisasiakirjat Washingtoniin, mutta asia hoituukin jo tiistaina Brysselissä. Miksi?
Nato haluaa osoittaa, että se on toimintakykyinen ja ripeä toimissaan. Vaikka julkinen viesti on koko ajan ollut, että kyseessä on historian nopein laajentumisprosessi, Turkin ja Unkarin hidastelu on nostanut harmaita pilviä Naton avointen ovien politiikan ylle. Nyt pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Nato hoitavat oman osansa kuntoon mahdollisimman nopeasti.
Tällä viestitään, että Nato on kykeneväinen toimimaan tarvittaessa tiukoissakin olosuhteissa ja osoitetaan vankkaa tukea Suomen Nato-jäsenyydelle. Suomi otetaan nyt mukaan liittoumaan mahdollisimman pian.
Kyseessä on myös oivallinen ajakohta saattaa prosessi loppuun, kun Brysselissä on Naton ulkoministerien kokous. Lisäksi tiistaina on kulunut 74 vuotta Naton perustamisesta. Huomenna on niin sanotusti Naton synttärit. Suomen hyväksyminen on tapa juhlistaa Naton 74-vuotista taivalta.
2. Mikä merkitys on Suomen liittymisellä Natoon?
Kun Suomesta tulee jäsen, Suomi on yhtäläinen ja tasa-arvoinen toimija Naton päätöksenteossa. Tiistain kokouksesta alkaen Suomi osallistuu Naton yhteiseen päätöksentekoon täysimääräisesti.
Samalla Suomi saadaan myös täysimääräisesti mukaan Naton puolustussuunnitteluprosessiin.
Jäsenyydestä lankeaa myös velvollisuuksia Suomelle. Naton täysjäsenenä Suomi on velvoitettu osallistumaan Naton yhteisen puolustuksen ja pelotteen ylläpitoon.
3. Mikä muuttuu Suomen puolustus- ja ulkopolitiikassa Natoon liittymisen jälkeen?
Naton jäsenenäkin Suomi kehittää edelleen omaa puolustustaan kansallisista lähtökohdista. Suomi voi itse päättää puolustuksensa toteutusperiaatteiden peruspilarit. Ne nojaavat yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan alueelliseen puolustukseen.
Suomi saa oikeudellisesti tarkasteltuna Naton turvatakuut. Mutta jäsenyys myös velvoittaa Suomea auttamaan mahdollisesti hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista jäsenvaltiota tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla.
Suomelta ei tulla vaatimaan sellaista, mihin se ei kykenisi. Mutta Natosta tulee varmasti erilaisia vaatimuksia ja toiveita kaikille puolustushaaroille. Sitten Suomi keskustelee siitä, mikä on mahdollista toteuttaa.
Me olemme itse määrittelemässä sitä, miten aktiiviseksi liittolaiseksi muodostumme ja kehitymme. Meidän rooliamme eivät päätä muut puolestamme, vaan sen päätämme itse. Mutta meidän pitää olla avoin kuuntelemaan muiden jäsenten huolia ja liittokunnan yhteisiä tarpeita.
4. Miten Nato-jäsenyys vaikuttaa suomalaisten reserviläisten asemaan?
Nato-johtoisiin operaatioihin lähetetään ammattisotilaita eli vapaaehtoista puolustusvoimien kantahenkilökuntaa. Myös vapaaehtoisia reserviläisiä voidaan lähettää.
Ketään ei lähetetä mihinkään vastoin tahtoaan.
5. Millaisia kustannuksia Suomelle tulee Nato-jäsenyydestä?
Naton jäsenmaksu on arviolta 70–100 miljoonaa euroa vuositasolla. Ne menevät Naton hallintorakenteiden ylläpitokustannuksiin ja komentorakenteeseen liittymisen vuosittaisiin kustannuksiin.
Lisäksi Nato-johtoisiin operaatioihin valmiudessa olevista joukoista tulee kustannuksiaa. Nämä välilliset kustannukset ovat suurimmat kuluerät. Hintalappu riippuu siitä, miten paljon joukkoja on valmiudessa, millaisia joukot ovat ja missä ne operoivat.
Naton tavoitteita kunnioittavan jäsenmaan kannattaa valmistautua siihen, että kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta on puolustusbudjetin minimitaso hamaan tulevaisuuteen. Tällä hetkellä Suomi yltää tavoitteeseen vuoteen 2026 saakka materiaalihankkeiden ansiosta.
Panostuksen pitää olla pysyvää, jos tavoitteet halutaan saavuttaa. Lisäksi Ukrainan tukeminen Venäjän hyökkäystä vastaan tulee aiheuttamaan lisäkustannuksia.
6. Miten Ruotsin Nato-hakemukselle käy nyt Turkin ja Unkarin suhteen?
Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin tämän päivän tiedotustilaisuus oli kaksijakoinen. Stoltenbergin viestinnässä oli Ruotsin jäsenyyden kannalta huolestuttaviakin sanankäänteitä. Toisaalta hän varmaankin halusi rauhoitella Ruotsia, että Ruotsi on käytännössä jo Naton sateenvarjon suojassa, vaikka maa ei ole täysjäsen.
Stoltenbergin puhe kuulosti siltä, että Ruotsinkin osalta on jo tehty suunnitelmia. Hän viittasi väliaikaisiin suorituskykytavoitteisiin ja Ruotsin integroimiseen osaksi Naton komentorakennetta.Työ ei siis lähde nollasta, vaan Nato odottaa hetkeä, jolloin Turkki ja Unkari ratifioivat Ruotsin hakemuksen.
Turkin painostaminen kulisseissa jatkuu. Mutta Nato ja Stoltenberg eivät pysty taikatemppuihin. Turkin parlamentti jää tulevien vaalien takia istuntotauolle ilmeisesti noin viikon kuluttua. Jos Ruotsin ratifiointi ei tapahdu siihen mennessä, se siirtyy vähintään kuukaudella.
Voi hyvin olla, että Turkki siirtää ratifioinnin toukokuun puolivälin jälkeiseen aikaan, kun vaalit ovat ohi.
Voit keskustella aiheesta 4. huhtikuuta kello 23:een asti.