Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Jukka Jokinen kertoo, että Suomen Nato-jäsenyys tulee lisäämään Suomen maavoimien kansainvälisen yhteistyön määrää.
Jokisen mukaan liittoutuminen ei aiheuta merkittäviä muutospaineita nykyiseen asevelvollisuuteen eikä Suomen laajaan reserviin perustuvaan puolustusjärjestelmään.
– Varusmieskoulutuksen ja naisten vapaaehtoisen asepalveluksen perusteet eivät sinällään muutu. On kuitenkin huomioitava, että tulemme varmasti entistä enemmän näkemään harjoituksissamme liittolaismaiden sotilaita harjoittelemassa meidän kanssamme.
Suomen maavoimat puolustaa jatkossakin koko valtakunnallista maa-aluetta. Jokisen mukaan on kuitenkin selvää, että Naton jäsenmaana Suomi yhteensovittaa omaa puolustustaan erityisesti lähialueiden liittolaisten, kuten Baltian maiden ja Norjan kanssa. Tämän myötä Suomen puolustuksen tehokkuus myös kasvaa.
Täysjäsenenä Suomi pääsee osallistumaan myös Naton puolustuksen suunnitteluun. Kaikki muutokset eivät ole vielä selvillä, mutta kansalliset puolustusrakenteet säilyvät pitkälti ennallaan.
Esimerkiksi varusmieskoulutus tai naisten vapaaehtoiseen puolustukseen perustuva järjestelmä ei sinällään tule muuttumaan. Kertausharjoituksia tullaan jatkossakin toteuttamaan ja järjestämään, kuten tänäkin päivänä.
Nato-upseereita Mikkeliin?
Mikkelin rooli maavoimien esikuntana on tärkeä ja tulevaisuudessa mahdollisesti entistä tärkeämpi. Tässä vaiheessa esikuntapäällikkö Jokinen ei kuitenkaan osaa ennustaa Naton vaikutuksia.
– Voi olla, että maavoimien esikunnassa jatkossa työskentelee jatkossa myös Nato-upseereita, mutta aika näyttää. Vielä on ehkä turhan aikaista arvioida minkälaisia rakenteita muodostetaan, Jokinen pohtii.
Upseeripulaan on varauduttu maavoimissa
Yle julkaisi kesällä 2022 artikkelin Upseeriliiton huolesta, jonka mukaan nopeasti etenevän Nato-jäsenyyden myötä Suomea saattaisi kohdata upseeripula.
Maavoimien esikunnan mukaan Nato-jäsenyyteen liittyvät velvoitteet toteutetaan järjestelmän kantokyky huomioiden. Henkilöstön lähettäminen Naton komentorakenteeseen tehdään porrastetusti usean vuoden kuluessa.
Kadettien aloituspaikkoja on jo lisätty, kuten aliupseerien tehtävämääriäkin, jotta maavoimat kykenevät osaltaan vastaamaan niin kansallisiin, kuin kansainvälisiin tehtävävaatimuksiin. Ulkomaantehtävien lukumäärä ja ajallinen kesto kasvavat, mikä aiheuttaa Puolustusvoimille lisähenkilöstötarpeita kaikkiin henkilöstöryhmiin.
– Suomi on aina pitänyt huolta omista puolustusvoimista. Maavoimat ovat hyvässä iskussa. Meillä suomalaisilla on valtavana vahvuutena voimakas maanpuolustustahto, joka on perusta kaikelle. Sen päälle on hyvä rakentaa suomalaista turvallisuutta ja toimivaa yhteiskuntaa.
Voit keskustella aiheesta 7.4. klo 23.00 saakka.