Hyppää sisältöön

Kerrostalo saa kukoistaa viimeiset hetkensä taiteena, mutta syksyllä heilahtaa moukari, ja jäljellä on vain muisto

Keravalainen purkutaidetalo veti kymmeniä tuhansia kävijöitä. Tampereella toivotaan samankaltaista tulosta tulevana kesänä. Taiteilijaa ei harmita, vaikka työ katoaa.

Tamperelainen kerrostalo tulee kesällä täyttymään monenlaisesta taiteesta. Katso videolta, miltä tiloissa nyt näyttää ja mitä sinne suunnitellaan. Video: Valtteri Kujansuu / Yle.
Manu Saarela,
Valtteri Kujansuu
Avaa Yle-sovelluksessa

Tampereen Pinninkadulla sijaitseva nelikerroksinen, varsin tavallisen näköinen rakennus puretaan syksyllä, mutta sitä ennen se kokee täyden muodonmuutoksen.

Rakennus muuttuu yleisölle avoimeksi kokonaistaideteokseksi kesän ajaksi. Niin rakennuksen seinät, rappukäytävät kuin huonetilatkin tulevat täyttymään monipuolisesti taiteella.

Ulkoa otetussa kuvassa on tiilitalon terävä nurkka.
Pinninkadulla sijaitseva tiilirakennus valmistui vuonna 1951 jalkineteollisuuden käyttöön. Rakennus on ollut alunperin Hämeen kenkätehtaan käytössä ja 1970-luvulta lähtien toimistokäytössä, myöhemmin myös opetustiloina. Kuva: Valtteri Kujansuu / Yle

Projektin kuraattorina toimivan kuvataiteilija Teemu Mäenpään valitsema noin 20 hengestä koostuva ryhmä taiteilijoita luo yhteistyössä uniikin kokonaisuuden, jossa nähdään muun muassa mekaanisia veistoksia sekä maalaus- ja videotaidetta.

– Kyllä täällä aikamoinen seikkailu tulee olemaan, kun vierailija alaovesta astuu sisään, lupaa hankkeen tiedottaja Simo Ollila.

Pinni47-nimellä kulkeva projekti on pilottihanke, jossa tutkitaan sitä, kuinka purettavia rakennuksia voitaisiin jatkossa hyödyntää Tampereen keskustan elävöittämiseen taiteen ja kulttuurin avulla.

Purkutaidetalo avautuu kesäkuun alkupuolella ja on avoinna heinäkuun loppuun asti. Kun rakennus syksyllä puretaan, tilalle tulee Pinni47-hankkeessa mukana olevan Tampereen opiskelija-asuntosäätiön asuntoja.

Katoavaisuus kiinnostaa

Vastaavia purkutaidehankkeita on toteutettu menestyksekkäästi aiemmin esimerkiksi Keravalla, jossa yli 30 000 ihmistä kävi ihastelemassa purkutaloon luotua taidetta. Tampereen ydinkeskustassa tämänkaltainen projekti on ensimmäinen laatuaan.

Miksi purkutaloon tehty taide kiinnostaa ihmisiä niin paljon?

– Ehkä se on juuri se katoavaisuus. On pari kuukautta aikaa rakennuksen joutsenlauluun ja siihen, että se on vain kasa tiiliä, Simo Ollila kertoo.

Meiju Mertanen ja Simo Partanen seisovat ison huoneen oviaukossa ja katsovat hymyillen kameraan.
Tuottaja Meiju Mertanen ja tiedottaja Simo Ollila toivovat, että paikallisten asukkaiden lisäksi matkailijat löytävät kesällä tiensä Pinninkadulle. Kuva: Valtteri Kujansuu / Yle

Hankkeen tuottajan Meiju Mertasen mielestä kiinnostuksen taustalla on lisäksi se, että on matalampi kynnys mennä ihastelemaan taidetta purkutaloon kuin esimerkiksi museoon.

– Tampereella on tosi paljon hyviä kulttuurikohteita, mutta kun taide ja kulttuuri tuodaan johonkin muuhun rakennukseen, niin uskon sillä olevan vaikutusta. Taidetta halutaan nähdä jossain muualla, Mertanen miettii.

”Ei tarvitse miettiä, saako tähän koskea”

Joskus inspiraation iskiessä jopa seinät ovat saaneet väistää tieltä, kun taiteilijat ovat luoneet teoksiaan purkutaloissa. Kuraattori Teemu Mäenpää on rohkaissut taiteilijoita ylittämään rajojaan ja käyttämään hyväkseen purettavan talon mahdollisuuksia.

Huppariin pukeutunut henkilö seisoo kohti kameraa graffiteilla koristellussa rappukäytävässä. Hän on kääntynyt portailla olevan läppärin puoleen. Läppäristä menee piuha videotykkiin.
Rakennuksen toisessa kerroksessa tulee olemaan avoimempi näyttelytila, johon pääsy on ilmaista. Kolmanteen ja neljänteen kerrokseen suunnitellaan puolestaan maksullista kuraroitua näyttelyä. Graffitit lähtevät seinistä talon aukeamiseen mennessä. Kuvassa tietokoneen äärellä mediataiteilija Sarri. Kuva: Valtteri Kujansuu / Yle

Tavoitteena on ”rajoja ja seiniä rikkova kokonaisuus”. Se on musiikkia hankkeessa mukana olevan taiteilijan Emmi Kallion korville.

– Ei tarvitse miettiä, saako tähän koskea tai saako tähän laittaa maalia. Se antaa tosi paljon uusia mahdollisuuksia, Kallio iloitsee.

Emmi Kallio katsoo kameraan. Hänen takanaan näkyy tyhjä huone, jonka lattia on päällystetty sinisellä kankaalla.
Emmi Kallio oli mukana vastaavassa hankkeessa muutama vuosi sitten Nastolassa. Hän uskoo, että hän pääsee tällä kertaa revittelemään vielä entistä enemmän. Taustalla näkyy tilaa, johon hänen teoksensa tulee. Kuva: Valtteri Kujansuu / Yle

Kun rakennus syksyllä puretaan, katoavat taideteokset sen mukana.

Katoavaisuus voi olla yksi yleisöä kiehtova tekijä, mutta jääkö itse taiteilija ikävöimään kädenjälkeään?

– En oikeastaan, kun tilanteen tietää etukäteen. Suhtaudun tähän niin, että se elää tämän kesän ja sitten sitä ei enää ole. Siinäkin mielessä tätä on erilaista tehdä, sillä koen sen antavan vapautta, Kallio sanoo.

Huoneen nurkassa on iso värikäs graffiti, jonka vieressä on kuva ilmeettömästä ihmiskasvoista.
Kokonaistaideteos valmistuu purkutaloon askel askeleelta. Nurkassa näkyy Sarrin demotyötä. Kuva: Valtteri Kujansuu / Yle

Simo Ollilan mukaan purkutalotaide on hieno mahdollisuus sellaisille taiteilijoille, jotka jäävät usein varjoon.

Hankkeessa mukana olevista taiteilijoista noin kolmannes on instituutioiden ulkopuolisia itsenäisiä tekijöitä, kuten katutaiteilijoita.

– Hienoa, että monenlaisille äänille ja tekijöille on mahdollisuus tulla näkyviin isosti tässä kesän aikana, Ollila sanoo.

Juttua muokattu 6.4. kello 7.29. Korjattu tieto siitä, että suurin osa hankkeessa mukana olevista taiteilijoista olisi instituutioiden ulkopuolisia. Todellisuudessa instituutioiden ulkopuolisia taiteilijoita on noin kolmannes tekijöistä.

Millaisia ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle