Suomen hittilistoilla tapahtui parissakymmenessä vuodesssa aikamoinen keikaus.
Vuonna 2000 puolet Suomen top 75 -hittilistan hiteistä oli kotimaisia, ja niistä 18 oli perinteisen rockbändin esittämiä.
Vuonna 2019 hiteistä liki puolet oli yhä kotimaisia, mutta 34:stä biisistä vain kolme tuli rock-yhtyeeltä. Ja näistä kolmesta kappaleestakin kaksi oli saman yhtyeen eli Apulannan esittämiä.
Parissa vuosikymmenessä äijähevistä diggaavasta Suomesta onkin sukeutunut maa, jonka listojen kärjessä soi naisten tekemä popmusiikki.
Tuore Popmusiikin uusi aika -kirja kokoaa yhteen ilmiöitä, jotka ovat olleet nostamassa poppia listojen kärkeen.
1. Suoratoistopalvelut räjäyttivät tavan kuunnella musiikkia
Lokakuussa 2008 pieni ruotsalainen yritys nimeltään Spotify avasi aivan uudenlaisen musiikin suoratoistopalvelun. Vain vuotta aiemmin Apple oli tuonut markkinoille ensimmäiset iPhonensa.
Kosketusnäytöllisten puhelimien yleistyminen ja suoratoistopalveluiden leviäminen söivät CD-levyjen myynnin lähes kokonaan. Vuonna 2014 digitaalisen musiikin osuus ylitti Suomessa ensimmäistä kertaa fyysisten levyjen myynnin.
Suoratoistopalvelut vaikuttivat eri musiikkityylien suosioon. Kun kuluttajien käytössä on lähes tulkoon kaikki maailmassa julkaistava musiikki, genre–rajojen yli hyppiminen muuttuu todella helpoksi.
Kuulijoiden soittolistalle alkoi päätyä myös sellaista musiikkia, joka ei välttämättä olisi mennyt radion soittolistoja väsäävien rock-poliisien seulan läpi. Nopeasti kohti mieleenjäävää kertosäettä etenevä popmusiikki on kuin tehty suoratoistopalveluita varten.
Ja kun pop alkoi nousta Spotifyssä, sen suosio huomattiin myös radioasemilla, ja popmusiikki päätyi myös radioiden soittolistoille.
2. Naistekijöiden nousu
Levybisnes on perinteisesti ollut miesten käsissä. Myös radioasemien soittolistoista päättävät ovat olleet pääosin miesoletettuja.
Suoratoistopalveluissa ja hittejä nykyään synnyttävässä TikTokissa kuluttajat päättävät ilman välikäsiä, mitä musiikkia he kuuntelevat. Omille soittolistoille on päätynyt yhä useammin naisartistin tekemä levy.
3. Kotistudiossa pääsee helposti kokeilemaan kykyjään
Bändit ovat perinteisesti olleet miesten hallitsemia linnakkeita. Naisille on jäänyt joko laulajan tai fanin rooli.
Kun ennen biisejä väsättiin miesten kesken treenikämpällä, nykyään tekemisen kirjo on laajempi. Teknisen kehityksen ansiosta musiikinteossa pääsee hyvälle alulle jo pelkällä läppärillä. Kuka tahansa voi kokeilla omia kykyjään soittajana, säveltäjänä ja sanoittajana.
4. Biisileirit
Biisejä on perinteisesti tehty ja treenattu bändien äijien kesken.
Nyt lauluja voi kirjoittaa joko itselleen tai muille artisteille kuulumatta bändiin, eikä biisien tekemiseen tarvita treenikämppää. Näin ääneen pääsevät myös ne naiset, joille treenikämpän tai studioiden ovet eivät aiemmin niin helposti avautuneet.
5. Singlehittien paluu
Vielä 1960-luvun alussa vannottiin yksittäisten single-hittien nimeen. Pitkäsoittojen suosio lähti nousuu vasta 60-luvun jälkipuoliskolla.
Mutta suoratoistopalveluiden logiikka korostaa jälleen yksittäisten biisien voimaa. Suoratoistopalveluista tekijät voivat seurata reaaliajassa, kuinka paljon biisit oikeasti saavat soittoa.
Samaan aikaan kuulijoiden keskittymiskyky on lyhentynyt. Yhtälö suosii rivakasti uptempo -rytmillä eteneviä popkappaleita.
Jukka Haarma, Anna-Kaisa Kaplas ja Ilkka Mattila: Popmusiikin uusi aika. Satumaa-tangosta 2080-luvulle.
Katso Puoli seitsemän juttu suomalaisen popin noususta.