Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu esittelee yhtä kaupunkinsa opinahjoista, Keravan lukiota. Se ja koko kampus käy samalla esimerkiksi Keravan tavasta säästää kuluissa.
– Yläkoulu tulee tähän lukion yhteyteen kampukseksi. Yhteinen ruokala, yhteiset liikuntatatilat ja osin yhteinen opetus säästävät kuluja vuosittain kaksi miljoonaa euroa.
– Se on erittäin tärkeä summa. Se tarvitaan sivistyspuolelle käsiin.
Mutta säästäminen ei pääty siihen. Säästötarvetta niin Keravalla kuin muuallakin voi kasvattaa vuoden alusta käynnistynyt sote-uudistus, joka paitsi siirsi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät kunnilta hyvinvointialueille myös romautti verotulot. Kuntien tuloveroa kun alennettiin samalla kaikilta kunnilta yhtä paljon, 12,64 prosenttiyksikköä.
Ronnun mielestä veroleikkuri kohteli Keravaa kehnosti.
– Meillä kävi huonosti. Meillä oli erittäin hyvät, laadukkaat ja tehokkaat palvelut. Kun mekaaninen leikkuri tuli, se aiheutti Keravalle jopa puolen veroprosentin nousupaineen.
Keravalta leikattiin liikaa?
– Liikaa, ehdottomasti. Rahassa noin viisi miljoonaa euroa ja veroprosenttina noin 0,5, Rontu latelee luvut kuin apteekin hyllyltä.
Koronamiljardit käytetty
Tunnettu kuntaekspertti, hallintotieteiden tohtori Eero Laesteräkin epäilee osuiko veroleikkuri kohdalleen.
– Kun olemme katsoneet talouden sukeltamista vuodesta 2024 eteenpäin, voi hiukan kerettiläisenä ajatella, napattiinko kunnilta puoli veroprosenttiyksikköä liikaa, koska kuntatalous näyttää painuvan heikommaksi, Laesterä toteaa.
Hän ja kollegansa Tuomas Hanhela Finnish Consulting Groupista ovat tarkastelleet kuntien näkymiä ja laskeneet oheiset taulukot valtiovarainministeriön datan sekä kuntien ilmoittamien talousarviolukujen pohjalta.
– Kuntien tämän vuoden tulos tulee olemaan kohtuullisen hyvä. Mutta ensi vuodelta on mielenkiintoista katsoa, mikä kunta ui ilman uikkareita, koska menemme pahimmillaan tilanteeseen, missä oltiin 2018–2019 eli tilanne heikkenee huomattavasti ensi vuonna, Laesterä arvioi.
Laesterä siis maalailee kuntien taloustilanteen voivan palata koronaa edeltävään tilanteeseen. Koronavuodet kun olivat kunnille itse asiassa hyviä – kiitos valtion myöntämän viiden miljardin euron koronatuen.
Mutta ne miljardit on käytetty ja edessä pilkottavat vanhat tutut ongelmat: väestö pakkautuu pohjoisesta etelään ja maaseudulta kaupunkeihin. Ikääntyminenkin jatkuu.
– Isot asiat eivät ole poistuneet taustalta ja kuntien rahoitusongelmista, vaikka näin jossain määrin odotettiin.
Käyttömenot näyttäisivätkin ylittävän tulot yhä useammassa kunnassa. Kun näitä kuntia on nyt kymmenkunta, voi niitä ensi vuonna olla Laesterän ja Hanhelan laskelmien mukaan jo kymmeniä ja vuosikymmen lopulla yli sata eli kolmannes kunnista.
Päiväkoteja kaupataan
Tyhjätaskuisuutta kunnat yrittävät välttää esimerkiksi säästökuureilla, lisävelalla, omaisuuden myynneillä tai veronkorotuksella. Säästökohteiden löytäminen voi monen sopeutuskierroksen jälkeen olla tuskaisaa, lisävelkaan taas tuo uuden mausteen kohonneet korot. Omaisuuden myyntiin on kehitetty luovia ratkaisuja.
– Kunnat esimerkiksi myyvät päiväkotejaan ja vuokraavat niitä sitten takaisin. Koittavat sitä kautta saada toisille investoinneille lisää rahoitusta ja muutenkin keventää tasetta.
Mutta monella ovat vaihtoehdot aika vähissä.
– Kunnat, jotka ovat sopeuttaneet, sopeuttaneet ja sopeuttaneet, niin veronkorotuksen tie alkaa olla ainut keino, jolla tulojen kautta saadaan talous tasapainoon, Laesterä kertoo.
– Suurilla kaupungeilla on 0,5–1 veroprosenttiyksikön korotustarve. Se näyttää olevan nyt aika yleinen tarve koko kuntajoukossa.
Eikä korotuspaine pääty yhteen vuoteen. Ketjukorotusten seurauksena kuntavero lähestyy lähivuosina jo vauhdikkaasti kymmenen prosentin rajaa. Keravan kaupunginjohtajalla Kirsi Ronnulla onkin yksi toive: valtionosuusuudistus.
Valtiovarainministeriön mukaan kuntien sote-uudistuksessa muuttuneet tulot ja menot täsmäytetään ja lopullinen siirtolaskelma valmistuu ensi syksynä.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 11.4. klo 23:een saakka.