Mielenterveysongelmiensa kanssa kamppailevat kääntyvät entistä useammin kirkon puoleen. Esimerkiksi Haagan seurakunnassa Helsingissä on huomattu kasvanut avun tarve.
Haagan seurakunnan pappi Mari Mattsson sanoo, että seurakunnat hoitavat nyt kuormittuneen julkisen terveydenhuollon tehtäviä.
– Seurakunnan työntekijät ovat todella hyvin koulutettuja, mutta me emme kuitenkaan ole pitkäkestoisen psykoterapian ammattilaisia. Tällä hetkellä siihen on hämmentävän ja hirvittävän vaikeaa päästä, ja siitä me kannamme kyllä isoa huolta, kertoo Mattsson.
Julkisen sairaanhoidon mielenterveyspalveluihin on pitkät jonot. THL:n mukaan esimerkiksi nuorisopsykiatrian hoitojonot ovat yli kahdeksankertaistuneet vuosina 2019–2021. Korona ei helpottanut tilannetta.
Julkisen terveydenhuollon kuormittuminen ja korkean inflaation sekä energiakriisin tuoma elinkustannusten nousu näkyy myös lisääntyneinä seurakunnan palveluiden kysyntänä. 14 000 jäsenen Haagan seurakunnassa oli vielä vuonna 2019 asiakastapaamisia yhteensä noin 1150, mutta sen jälkeisinä vuosina (2020–2021) yhteydenottojen määrä yli kaksinkertaistui.
Mari Mattssonin mukaan on selvästi havaittava ilmiö, että sama ihminen on joutunut kääntymään kirkon puoleen yhä useamman kerran. Myös kirkon kriisirahastosta haetaan aiempaa useammin tuhansien eurojen tukia.
Yksinäinen näpyttelee viestinsä papille
Suomalaiset kaipaavat keskusteluapua aikaisempaa enemmän. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt vanhoja traumoja.
– Ihmiset tulevat luoksemme suurten kysymysten kanssa, ihan nuoret ja koululaisetkin. He kysyvät, mikä on elämän merkitys tai onko missään mitään järkeä. Vanhuksilla Ukrainan sodan alkaessa nousi sodan pelko omasta lapsuudesta pintaan, kertoo pappi Mari Mattsson.
Usein yhteydenotot tulevat sosiaalisen median kautta, kertoo myös somessa päivystävä Mattsson. Monelle kynnys lähestyä pappia verkossa on matalampi.
– Joskus lähetetään konkreettinen kysymys uskoon liittyen, kysytään vaikka, että mitä jokin Raamatun kohta tarkoittaa. Joku ei iltaisin saa unta ja haluaa hetken vaihtaa ajatuksia. Yksinäiselle ihmiselle pappi voi olla se ainoa juttukaveri.
Terapiaa nuorille ilman ajanvarausta
Pappien lisäksi myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon diakoniapalvelut ovat saaneet aiempaa enemmän yhteydenottoja.
– Viime vuoden syksystä lähtien kontaktien määrät ovat nousseet koronaa edeltävään aikaan ja nyt alkuvuosi vaikuttaa vielä siitäkin nousseen, kertoo asiantuntija Tiina Saarela Kirkkohallituksesta.
Diakoniatyöntekijät ovat koulutukseltaan joko sairaanhoitaja-diakonissoja tai sosionomi-diakoneja.
– Ihmistä ei kohdata ainoastaan mielenterveyteen keskittyen vaan myös autetaan eteenpäin asioissa, jotka painavat mieltä, kuten yksinäisyys, taloushuolet ja fyysinen terveys, sanoo Saarela.
Taloudellisen avun ja keskusteluavun lisäksi tarjotaan myös erilaista ryhmätoimintaa. Nuorille on tarjolla myös uusi walk in -terapia. Sinne voi kävellä ilman ajanvarausta.
Oletko sinä saanut apua seurakunnasta? Voit keskustella aiheesta 10.4.2023 kello 23:een saakka.