Juoksuhautoihin kaivautuneet ukrainalaissotilaat odottavat jo Ukrainan vastahyökkäystä Venäjän joukkoja vastaan.
– Olemme totta kai valmiita vastahyökkäykseen. Meidän on pakko tehdä se, ja mitä nopeammin se alkaa, sitä parempi. Vihollinen pitää karkottaa. Juuri nyt odotamme että säätilanne muuttuu, sillä mudassa on vaikeaa hyökätä, 23-vuotias Stepan sanoi Bahmutin lähellä.
Ukrainalaissotilaat eivät usko Venäjän enää yrittävän hyökätä pidemmälle Ukrainaan.
– Vihollinen pelkää että aloitamme vastahyökkäyksen, ja he eivät suunnittele hyökkäystä. Meillä on tietoa tästä monesta lähteestä: tietovuodoista ja ilmatiedustelusta, 21-vuotias Naza sanoi.
Sotatieteiden dosentti, Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö arvioi Ukrainan lähtevän hyökkäykseen tässä tai ensi kuussa, kun kevät etenee ja sääolosuhteet muuttuvat suotuisammiksi. On kuitenkin arvoitus, kuinka merkittäviin saavutuksiin Ukrainalla on mahdollisuuksia.
– Pahin skenaario on se, että Ukraina aloittaa hyökkäyksen, tulee hirveät tappiot ja rintamalinja ei hirveästi etene. Mitä sitten sen jälkeen, Käihkö pohtii STT:lle.
Käihkön mukaan sekä Ukrainan kansa että Ukrainan läntiset tukijat odottavat, että maa pystyisi valtaamaan takaisin Venäjän miehittämiä alueita.
– Kyllähän ne paineet Ukrainalla ovat hirveän kovat.
Venäjä ehtinyt linnoittaa puolustuslinjoja
Käihkö sanoo, että merkittävän läpimurron saavuttaminen voi olla Ukrainan joukoille haastavaa. Viime syksynä Ukraina valtasi takaisin laajoja alueita Harkovan ja Hersonin alueilla, mutta sittemmin rintamatilanne on vakiintunut.
– Nyt tilanne on siinä mielessä vaikeampi, että Venäjällä on ollut aikaa linnoittaa ja valmistautua puolustukseen, Käihkö sanoo.
Käihkön mielestä kannattaa varautua myös ikäviin skenaarioihin, joissa Ukrainan hyökkäys ei johda nopeasti rauhaan.
– Kyllä varautuisin siihen, että vuoden päästä tilanne on aika sama kuin nyt, paitsi että siinä on hirveä määrä kuolleita välissä, ja merkittävä osa Ukrainan tälle keväälle ja kesälle saamasta materiaalista on tuhoutunut. Tietysti Venäjän puolellakin on tappioita. Keskeinen avoin kysymys on, miten Ukrainaa tukevat maat ovat varautuneet uusiin ja merkittäviin tukitoimiin.
Leopardit eivät käänteentekeviä
Ukraina puhui talven aikana paljon Venäjän tulevasta uudesta suurhyökkäyksestä. Venäjä on parin viime kuukauden aikana hyökkäillyt pitkin rintamaa, mutta eteneminen on ollut vähäistä.
– Jos tämä on se (suurhyökkäys), niin kyllä sana ”suur” pitää laittaa lainausmerkkeihin, eihän se nyt hirveän suurelta ole vaikuttanut.
Huomio on ollut etenkin Bahmutissa, jossa Venäjä ja Ukraina ovat heittäneet valtavat määrät joukkoja taisteluun strategisesti varsin vähämerkityksisestä kaupungista. Taistelu on aiheuttanut Ukrainallekin merkittäviä mies- ja materiaalitappioita.
Asiantuntijat ovat edelleen erimielisiä siitä, onko Bahmutin puolustuksen priorisointi ollut Ukrainan johdolta virhe vai ei.
Vaikka Ukraina on kuluttanut itseään Bahmutissa, on maa saanut myös runsaasti uutta aseistusta länsimailta. Leopard-taistelupanssarivaunut ovat Käihkön mukaan Ukrainalle tärkeitä työkaluja pakkiin, mutta eivät käänteentekeviä.
Etelä on loogisin suunta
Missä Ukrainan hyökkäys sitten todennäköisimmin tapahtuu?
Käihkön mukaan ilmeisin suunta on etelä. Melitopolin valtaaminen ja eteneminen siitä kohti Mustaamerta olisi Ukrainalle tärkeää siinäkin mielessä, että niin voitaisiin katkaista Venäjän huoltoyhteyksiä Krimille ja uhata miehitettyä niemimaata.
– Kun jollain aikavälillä päästään neuvottelupöytään, voi pelkkä uhka muuttaa neuvotteluasemaa Ukrainalle edullisemmaksi.
Koska etelä on loogisin suunta, Venäjä myös osaa odottaa sitä ja on tehnyt merkittävästi linnoitustöitä pitkin rintamaa. Helppoa alueiden takaisin valtaaminen ei siis ole.