Kevät on lammastiloille kiireistä aikaa. Uusmaalaisen Markkulan lammastilan emäntä Elina Kaven kertoo joutuneensa myymään pääsiäisen kysyntäpiikissä ei oota.
– Pääsiäinen on perinteisesti lampaanlihan paras menekkiaika ja silloin sitä myydään meidän tilaltakin kaikista eniten.
Lihakeskusliiton toimitusjohtaja Mari Hannuksela kertoo pääsiäisen sesongin moninkertaistavan lampaanlihan menekin – tavanomaiseen kysyntään verrattuna.
– Olin yhteydessä useampaan yritykseen ja myymälään. Puhuvat viisinkertaisesta menekistä normaaliin verratuna, Hannuksela sanoo.
Suomessa kulutetaan lampaanlihaa noin 2,6 miljoonaa kiloa vuodessa, josta kotimaista on noin puolet.
Kilpailu tuontilihan kanssa näyttäisi kiristyvän entisestään.
Tuontilihaa tarjolla puolet halvemmalla
Lammastiloja edustavan etujärjestön Suomen Lammasyhdistyksen toiminnanjohtaja Marjo Simpasen mukaan tuontikaritsaa on kevään aikana ollut tarjolla yli puolet halvemmalla kuin kotimaista lihaa.
– Tuontikaritsan liha sattaa olla kilohinnaltaan yli puolet halvempaa kuin kotimainen. Totta kai se tällaisessa taloustilanteessa panee monet valitsemaan halvemman vaihtoehdon.
Vihtiläinen Lampuri Elina Kaven uskoo pärjäävänsä kiristyvässä kilpailussa. Hän sanoo luottavansa kotimaisuuden voimaan.
– On paljon asiakkaita, jotka haluavat nimenomaan kotimaista lihaa.
Kaven kertoo asiakkaidensa arvostavan sitä, että he pääsevät näkemään, miten eläimet voivat ja minkälaiset olot niillä on.
Kaven kuitenkin myöntää, että tuontiliha kilpailee lujasti kotimaisen karitsan kanssa.
Kaven muistuttaa, että yleinen kustannustason nousu on ajanut myös lammastiloja aiempaa ahtaammalle.
– Maataloudessa kustannukset ovat nousseet ja tämä näkyy tietysti lammastiloillakin.
Kavenin mukaan kaikki kotieläintilat, jotka eivät tuota viljaa itse, ovat saaneet kokea kustannusten nousun kurimuksen ankarasti nahoissaan.
Lampaanlihan kulutus väheni edellisvuodesta
Pääsiäisen kysyntäpiikistä huolimatta lampaanlihan kulutus on isossa kuvassa vähentynyt. Lihakeskusliiton mukaan kulutus hiipui viime vuonna noin kahdeksan prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Sekä lampureiden etujärjestöstä Lammasyhdistyksestä että teollisuutta edustavasta Lihakeskusliitosta arvioidaan, että lampaanlihan kulutuksen vähenemistä selittää pitkälti juuri yleinen hintojen kallistuminen.
Lammasyhdistyksen toiminnanjohtaja Marjo Simpanen sanoo, että tilojen luottamus tulevaisuuteen näyttää säilyneen kaikesta huolimatta vahvana. Suomessa on noin 650 päätoimista lammastilaa.
– On tietysti hyvin erilaisia ja erilaisessa tilanteessa olevia tiloja, mutta kyllä kentällä on uskoa tulevaan ja halua laajentaa ja perustaa ihan uuttakin toimintaa, Simpanen summaa.
Lihantuotannon ja villan kehräämisen lisäksi momille lammastiloille tärkeä ansaintakeino on lähettää lampaat kesätöihin maisemanhoitoon.
– Lihantuotanto ei yksin riitä, vaan maisemanhoito on myös yksi tärkeä tulonlähde, Kaven sanoo.
Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 9.4. klo 23:een asti.