Äskettäin Satakunnassa Eurajoen kunta päätti luopua mies-päätteisistä virka- ja tehtävänimikkeistä.
Euroopan neuvosto kehotti jäsenvaltioitaan edistämään tasa-arvoista kielenkäyttöä jo vuonna 1990. Suomen kielen lautakunta antoi tästä oman suosituksensa vuonna 2007.
Suosituksista nimikemuutoksiin on kulunut siis jo varsin pitkä aika, mutta kunnat ovat havahtuneet tekemään muutoksia vasta viime vuosina.
Eurajoen kunnanhallituksen päätöksellä kunnan toiminnoissa ja viestinnässä käytetään vain sukupuolineutraaleja termejä. Päätös asiasta ei herättänyt suurempia intohimoja kunnanhallituksessa.
– Keskustelu oli hyvinkin niukkaa. Ainoastaan yksi puheenvuoro käytettiin siitä näkökulmasta, että nimikkeistä tulee valtavan pitkiä, kuvaili päätöksen syntymistä kunnanhallituksen puheenjohtaja Vesa Jalonen (kesk.).
Nimikkeet päivittyvät uusissa rekryissä
Yle selvitti Eurajoen päätöksen jälkeen Satakunnan muiden kuntien ja kaupunkien nimikekäytäntöä sähköpostikyselyllä.
– Säkylässä olemme jo omaksuneet vastaavan käytännön viestinnässä ja nimikkeissä ilman varsinaista erillispäätöstä. Viimeiset kaksi työsuhteista nimikettä muutetaan viranhaltijapäätöksellä lähiviikkoina, viestittää kunnanjohtaja Teijo Mäenpää.
Kankaanpäässä kaupunki määritteli tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa 2021–2022 yhdeksi tavoitteeksi, että edistetään sukupuolineutraaleja käsitteitä ja nimikkeitä mahdollisuuksien mukaan. Kaupunginhallitus päätti muuttaa nimikkeet toukokuussa 2021.
Porissa on ollut sama suunta. Kaupungissa päätettiin siirtyä viime vuonna yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa sukupuolineutraaleihin nimikkeisiin.
– Samassa yhteydessä totesimme, että nimikkeitä päivitetään pääasiassa uusien rekrytointien yhteydessä. Näin on toimittukin. Esimerkiksi tänä vuonna, kun täytimme kaupunginlakimiehen tehtävän nimikkeellä 'johtava juristi'. Virassa tai toimessa olevien nimikkeitä ei työnantajan aloitteesta olla muuttamassa, kertoo vs. viestintäjohtaja Marjut Vähänen.
Pomarkussa ei ole käytössä mies-päätteisiä nimikkeitä, ja Karviassa nimikkeet on jo muutettu.
Asia ei ole vielä noussut keskusteluun
Joissakin kunnissa muutokseen ei nähdä tarvetta.
Huittisissa asiasta ei ole käyty toistaiseksi keskustelua. Kaupungissa ei ole käytössä yhtään esimies-titteliä, mutta henkilöstöllä on yksittäisiä mies-päätteisiä nimikkeitä: muun muassa maaseutuasiamies ja rakennusmies.
– Asia ei ole noussut keskusteluun Merikarvialla. Arvioni on, että muutos ei todennäköisesti saisi kannatustakaan, uskoo kunnanjohtaja Kimmo Puolitaival.
Myöskään Kokemäellä ei ole suunnitelmia nimikemuutoksiin. Vielä ovat mies-nimikkeinä jäljellä ainakin kirvesmies, ruokapalveluesimies ja pääluottamusmies.
Eurassakaan ei ole ainakaan toistaiseksi alettu valmistella muutosta, mutta tilanne voi muuttua.
– Uskoisin asian olevan ajankohtainen lähitulevaisuudessa. Meillä tämä koskisi tällä hetkellä 12 nimikettä, laskee halintojohtaja Kari Kankaanranta.
Esihenkilö otettu käyttöön puhekielessä
Siikaisissa ovat vielä virallisessa käytössä pääluottamusmies ja ruokapalveluesimies,.
– Olemme kuitenkin puhekielessä sekä kunnan asiakirjojen dokumentoinnissa käyttäneet jo lähes poikkeuksetta esihenkilö-termiä. Tällä hetkellä ei ole suunnitelmissa tehdä asiasta virallista päätöstä. Tosin se on mahdollista, jos se katsotaan tarpeelliseksi, sanoo kunnanjohtaja Heli Kaskiluoto.
Samaa tyyliä noudatetaan Nakkilassa.
– Nakkilan viestinnässä on jo tehty muutos käytännön tasolla. Emme enää puhu esimiehistä vaan esihenkilöistä esimerkiksi esihenkilötapaamisissa. Hallintosäännön seuraavan päivityksen yhteydessä ehdotetaan esimies-termistä luopumista, kertoo kunnanjohtaja Nina-Mari Turpela.
Raumalla otettiin vuonna 2022 käyttöön nimike 'esihenkilö'. Sen mukaisesti päivitettiin kaikki ohjeet, lomakkeet ja muut asiakirjat. Kaikessa viestinnässä on siitä lähtien käytetty uutta nimikettä. Mies-päätteisiä nimikkeitä on organisaatiossa vielä parisenkymmentä.
Myös Ulvilassa on pyritty siirtymään sukupuolineutraaleihin ilmaisuihin ilman varsinaista päätöstä. Kaupungissa on parin vuoden ajan suosittu esimiehen sijaan termiä esihenkilö.
Onnistuttu, jos esimies särähtää korvaan
Esihenkilö soljuu puheessa myös Harjavallan kaupungintalossa.
– Puhekielessä ja epävirallisissa teksteissä on alettu käyttää esihenkilöä tavoitteena, että se vakiintuisi vähitellen ja että esimies alkaisi särähtää korvaan. Ainakin minulle näin on jo käynytkin. Hallintosääntöä uudistetaan paraikaa, mutta sieltä ei vielä tässä vaiheessa deletoitu miehiä, vastaa Harjavallan kaupunginjohtaja Hannu Kuusela.
Tilanne voi muuttua myös luonnollisen siirtymän kautta. Jämijärvellä ei ole aikomusta tehdä päätöksiä nimikkeistä, mutta siihen ei ole kunnassa juuri nyt tarvettakaan.
– Yksi laitosmies jää juuri eläkkeelle eli nollaa näyttää, kirjoittaa vt. kunnanjohtaja Aku Autio.